Terveydenhuollon loistokokeilu kaatui pikkupolitikointiin

Emeritusprofessori Arpo Aromaa ei säästele sanojaan ihmetellessään erittäin menestyneen terveydenhuoltokokeilun hautaamista.

Terveyskeskusten pöyristyttäviin jonoihin on haettu helpotusta kuntaliitoksilla ja sote-suunnitelmilla. Alan asiantuntijat näkevät ongelmaan yksinkertaisemman ratkaisun – ja mikä parasta, sen toimimista on jo testattu.

Suomessa toteutettiin 1985-93 kokeilu, jossa itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat yleislääkärit huolehtivat 40 000 suomalaisen perusterveydenhuollon lääkäripalveluista Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Lahdessa. 

– Kokeilu oli valtava menestys. Olimme kaikki siitä todella yllättyneitä, kokeilua arvioineen seurantatutkimuksen tekoon osallistunut emeritusprofessori Arpo Aromaa muistelee.

Tutkimuksen mukaan kokeilu helpotti potilaiden lääkäriin pääsyä, paransi hoidon jatkuvuutta ja lisäsi potilaitten tyytyväisyyttä palveluihin.

– Meidät yllätti se, että 40 000 hengen kokeiluväestössä katosivat kaikki sellaiset asiat kuin väestöryhmien väliset erot. Palaute oli samaa ammattiryhmästä tai tuloista riippumatta. Myös palveluiden käyttö jakautui tasan, Aromaa kertoo.

Seurantatutkimuksen mukaan myös kokeilun kustannukset olivat kohtuulliset. 

– Tässä koko hankkeessa oli hallinnointikuluja vain yhden henkilötyövuoden verran 40 000 asukasta kohden, Aromaa toteaa.

Mitä ihmettä onnistuneelle hankkeelle sitten tapahtui? Miksi kokeilu haudattiin?

– Sitä me olemme aina ihmetelleet. Vaikka kuinka tehdään laajaa kokeellista tutkimusta, päätökset tehdään niin sanotusti poliittisista syistä, Aromaa arvioi.

Hankkeen kuoppaamisen sylttytehdas johtaa Aromaan näkemyksen mukaan Hakaniemeen.

– Kyllä tässä demariliike sosiaali- terveysministeriössä torppasi keskustan idean. Oli väärät henkilöt liikkeellä. Pikkupolitikointi kaatoi loistokokeilun, Aromaa harmittelee. 

Lue myös:

    Uusimmat