Viallisista tekonivelistä tai sydämen tahdistimista aiheutuvat ylimääräiset haitat saattavat tulla potilasvakuutuksesta korvattaviksi. Nykyisin tällaista mahdollisuutta ei ole edes selvissä vikatapauksissa, ja korvauksen hakeminen tuotevahinkolain nojalla on potilaalle usein hankalaa.
Sosiaali- ja terveysministeriössä ryhdytään lomien jälkeen pohtimaan potilasvahinkolain muutostarpeita, ja päällimmäisenä on juuri kysymys potilaaseen kiinteästi asennettavista laitteista, sanoo hallitussihteeri Päivi Salo.
Tuotevahinkolain kautta haettu korvaus ei Salon mukaan ole välttämättä huonompi, mutta korvauksen hakeminen on potilaalle työläämpää ja kalliimpaa. Usein potilaan voi olla itse hankala osoittaa, että tuotteessa on todella ollut vikaa. Potilasvakuutuslaki taas tarjoaa kiistakysymyksiin puolueettoman asiantuntija-arvion hyvin pienin kustannuksin.
Tekoniveliin liittyviä vahinkotapauksia oli joitakin vuosia sitten runsaasti, mutta tilanne on osittain parantunut, kun tuotteet ovat kehittyneet. Sydämen tahdistimet eivät ole isommin ongelmia aiheuttaneet.
Riskinjaossa potilas jää usein heikoille
Sekä Potilasvahinkolautakunta että Potilasvakuutuskeskus pitävät uudistusta tarpeellisena. Kiinteästi asennettavat laitteet jätettiin aikoinaan tietoisesti pois potilasvahinkolaista. Terveydenhuollon vastuulla on kuitenkin näiden laitteiden hankinta, ja jos laite osoittautuu virheelliseksi, on terveydenhuolto velvollinen järjestämään uusintahoidon.
Potilaalla ei kuitenkaan ole edes selvissä vikatapauksissa mahdollisuutta saada korvausta laitteen viasta johtuvasta ylimääräisestä haitasta esimerkiksi potilasvakuutuksesta, sanoo Potilasvahinkolautakunnan puheenjohtaja .