Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehdoista on vihdoin syntynyt sopu.
Sekä työntekijä- että työantajapuoli ovat hyväksyneet sopimuksen, jossa palkat nousevat kolmessa vuodessa yhteensä kahdeksan prosenttia. Sopimuksen kolmas vuosi on tosin irtisanottavissa.
Sovun myötä Teollisuusliiton ensi viikolle ilmoittamat lakot peruuntuvat.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiatyönantajien toimitusjohtaja Jaakko Ruohoniemi olivat sopimuksen tiimoilta tuoreeltaan MTV:n Uutisextran haastattelussa.
Kumpikin osapuoli kertoo olevansa tyytyväinen siitä, että sopimus on saatu aikaiseksi.
– Nyt meillä on työrauha kolmeksi vuodeksi. Se antaa meille mahdollisuuden yhdessä Teollisuusliiton ja muiden kanssa kehittää tätä suomalaista sopimusjärjestelmää, toteaa Ruohoniemi
Aalto toteaa, että sopimusta arvioitaessa on monenlaisia mielipiteitä sen hyvyydestä tai huonoudesta.
– Mutta meidän näkökulmastamme saatiin aikaan nyt sopimus, joka meidän hallinnossa hyväksyttiin, Aalto kommentoi.
Lue myös: AKT: Teknologiateollisuuden sopimus ei tarkoita, että muut seuraavat perässä
Teollisuusliiton alkuperäisestä tavoitteesta jäätiin
Palkankorotuksia tulee sopimuksessa noin kahdeksan prosenttia kolmessa vuodessa ja noin 5,5 prosenttia kahdessa vuodessa. Teollisuusliitto tavoitteli kymmenen prosentin palkankorotuksia kahdelle vuodelle. Aallon mukaan kyseessä ei ollut epäonnistuminen, vaikka alkuperäisestä tavoitteesta jäätiinkin.
– Tässä on tietysti tapahtunut meidän tavoitteen asettamisen jälkeen aika paljon erilaisia asioita: inflaatio-odotukset ovat pienentyneet ja niin edelleen. Meidän arviomme mukaan sopimuskorotusten avulla saadaan lapioitua ostovoimakuoppa umpeen. Sitten, kun sopimuskausi on päättynyt, niin ollaan taas samalla tasolla, mistä ostovoimakuoppaan lähdettiin. Tässä mielessä meidän tavoitteemme tuli täytettyä.
Teollisuusliiton tavoite ilmoitettiin ensimmäistä kertaa julkisuuteen etukäteen. Aallon mukaan kyseessä on kuitenkin aika normaali tapa esimerkiksi Ruotsissa tai Saksassa.
– Siellä palkansaajat ilmoittavat tavoitteensa julkisesti ja sitten käyvät niistä neuvotteluja. On selvä, että tavoite on aina oltava korkeampi kuin mitä sitten saadaan. Jos olisimme lähteneet kovin matalalla tavoitteella ja julkistaneet sen, niin en ole ihan varma, olisiko tällaista sopimusta saatu aikaiseksi, Aalto pohtii.
Lue myös: Teollisuusliitto hyväksyi sovun – tällaisia muutoksia työehtosopimukseen on luvassa
Etukäteen kerrottu tavoite hankaloitti työnantajapuolen tilannetta
Ruohoniemen mukaan Teollisuusliiton etukäteen julkisuuteen kertoma tavoite vaikeutti tilannetta työnantajien puolella.
– Jos vertaa Ruotsiin, niin Suomessa esitetyt, julkisuuteen tuodut tavoitteet olivat mittaluokaltaan aivan toista luokkaa. Niissä oli unohdettu sellainen maltti.
Ruohoniemen mukaan tilanne on siinä mielessä ymmärrettävä, että kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun näin toimittiin. Ruohoniemen mukaan työmarkkinamalli on samalla tietyllä tavalla murroksessa.
– Tässä saattoi kierroksella olla myöskin muita sellaisia sopimusjärjestelmään ei suoranaisesti liittyviä tavoitteita ammattiliitoilla. Tässä oli paljon erilaista painolastia, kun tätä neuvottelukierrosta on käyty, mutta maaliin ollaan päästy ja siinä mielessä pulinat pois ja eteenpäin, Ruohoniemi toteaa.
Kilpailukyvyn näkökulmasta Ruohoniemi kutsuu sopimusta riskisopimukseksi, vaikka ostovoimaa se paikkaa tehokkaasti. Aallon mukaan ratkaisu ei ole uhka kilpailukyvylle. Aalto luonnehtiikin ratkaisua tasapainoiseksi.