Koronaepidemian pelätään koituvan monen tanssilavan kohtaloksi, sillä alalla uskotaan, ettei edes rajoitusten poistaminen pelasta kesän tuottoja.
Yöttömän yön lavatanssit kuuluvat monen suomalaisen kesään. Suomessa on yhä noin kolmesataa tanssilavaa toiminnassa, joista suurinta osaa pyörittävät perinteiseen tapaan urheiluseurat ja järjestöt. Kaksi kolmasosaa lavoista toimii vain kesäisin.
Satakunta tanssilavaa joutui perumaan jo kevään tanssit, kun hallitus rajoitti kokoontumisia.
Nurmijärveläisen yli 1000 hengen tanssilavan tappiot ovat mittavat.
– Kyllä koko keväästä maaliskuusta toukokuun puoliväliin 100 000-200 000 euroa jäi liikevaihtoa saamatta eli isot tappiot. Uskon, että tulevaa kautta ei tule vähän nyt viitteitä siitä on ilmassa. Toivotaan, että edes syksyllä päästäisiin avaamaan, lisää tanssilavayrittäjä Marika Lehtinen Ruusulinnasta
Lehtinen päätti perua heti jo sovitut lavatanssit sen jälkeen, kun hallitus asetti suosituksia kokoontumisrajoituksista. Ohjelmatoimistot suostuivat onneksi peruutukseen ilman kuluja poikkeuksellisessa tilanteessa, mutta kiinteät kulut ovat silti isot.
Pienet lavat vaarassa
Isänsä jalanjäljillä toimintaa jatkunut Lehtinen on hakenut tukea ELY-keskukselta. Hän pelkää erityisesti pienten tanssilavojen konkurssiaaltoa.
– Huonolta näyttää. Tässä lähtölaskenta on varmaan monella pienellä lavalla.
Niillä, jotka ovat riippuvaisia kesän tanssituloista – ikävä kyllä huono kesä on monella lavalla tulossa.
Keikkojen peruuntuminen tietää tiukkoja aikoja myös artisteille. Parikymmentä vuotta tanssilavaa pyörittänyt Lehtinen ei usko edes rajoitusten purkamisen tuovat hyvää tanssikesää.
– Vanhempi väki varmasti jää koteihin, mutta siellä on muutamia aktiiveja, jotka odottavat tanssikesän alkua. Ja aivan varmasti ehkä saattaisivat uskaltautua, mutta en usko, että tupaa saadaan kesällä täyteen, huokaa Lehtinen.