Suomi selvitti pakolaispolitiikkaansa

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Suomi joutui taas kerran selittämään vaatimatonta panostaan pakolaisten ottamisessa Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa tänään Helsingissä. Suomen tilanne nostettiin esille rasismia ja muukalaisvihaa koskeneessa valiokunnan kuulemistilaisuudessa. Suomelta tivattiin suurempaa valmiutta pakolaisten vastaanottoon.

    Suomi joutui Pohjoismaiden neuvoston kokouksen alla silmätikuksi yhdessä Norjan kanssa, kun Tanskan sisäministeri Thorkild Simonsen vaati "solidaarisen yhteistyön" nimissä molempia maita ottamaan vastaan edes hieman enemmän turvapaikanhakijoita.

    Tanskalaistietojen mukaan Tanska ja Ruotsi ottivat viime vuonna vastaan 42 ja 41 prosenttia Pohjoismaihin tulleista turvapaikanhakijoista. Suomen prosentti oli viisi ja Norjan 13. Tämän vuoden luvut ovat samaa luokkaa.

    Claes Andersson myönsi, että tällaisten lukujen valossa tanskalaisten arvostelu on oikeutettua. Samalla pitää Anderssonin mielestä kuitenkin nähdä, että Suomi on parantanut juoksuaan asiassa koko ajan ja lisää varoja selvästi myös ensi vuoden budjetissa. Hän kaivoi kassistaan tilaston, jonka mukaan Suomi otti 1993 kaikkiaan 3689 pakolaista, kun vuonna 1978 heitä oli yksi.

    -Minusta Suomen linja on sikäli oikea, että pakolaisten ottaminen tapahtuu hillitysti ja siten, että meillä on kunnissa sitten valmiutta ottaa heitä, Andersson sanoi.

    Neuvosto patisteli vastuun jakamiseen

    Andersson pitää oikeana myös Suomen ratkaisua lisätä kiintiöpakolaisten määrää. Hallituksen päätöksen mukaan kiintiö nostetaan asteittain nykyisestä viidestä sadasta tuhanteen.

    Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi tänään myös asiaa koskevan kannanoton. Siinä peräänkuulutetaan pakolaisasioiden vastuun nykyistä oikeudenmukaisempaa jakamista Pohjoismaissa. Andersson epäili, että vastuun jakaminen pakolaisasioissa hallitusten päätöksin olisi "hirveän vaikeaa".
    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •