Mainos

Suomi on kallein maa EMU-alueella

Suomi on Emu-alueen kallein maa, toteaa Kuluttajatutkimuskeskus. Elintarvikkeiden hintataso Suomessa lähestyy kuitenkin hiljalleen yleiseurooppalaista tasoa.

Talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen liittyvien Emu-maiden hintataso on tänään julkistetun selvityksen mukaan ennen yhteisen valuutan käyttöönottoa erittäin epäyhtenäinen ja eri maiden hinnat eroavat toisistaan paljon. Yhteisen rahan käyttöönotto luo kuluttajahintatutkimuksen tekijöiden tutkija Marita Nikkilän ja erikoistutkija Aulikki Pohjosen mukaan suuria paineita hintatason yhtenäistymiseen.

-Koska Suomi on tällä hetkellä kallein Emu-maa, odottavat erityisesti suomalaiset kuluttajat, että yhteisen valuutta-alueen syntyminen veisi suomalaista hintatasoa kohti eurooppalaista tasoa, totesi Nikkilä.

Etelä-Euroopan ja Keski-Euroopan maiden ja erityisesti Suomen hintatasojen erot ovat todella suuria. Halvimman maan eli Portugalin hintataso on vain noin 60 prosenttia kalleimman euromaan eli Suomen hintatasosta. Neljän halvimman euromaan hintataso on neljänneksen alempi kuin seitsemän korkeamman hintatason maan. Uuden euroalueen syntyminen ja yhteisen valuutan käyttöönotto vuonna 2002 tulee tutkijoiden mukaan tasaamaan hintoja Emu-maissa. Hintojen vertailu helpottuu silloin olennaisesti ja se aiheuttaa sekä kuluttajien että kaupan ja teollisuuden piirissä pyrkimyksiä yhtenäisempään hintatasoon kaikissa euroalueen maissa.

Suomen hintataso 14% euromaita kalliimpi

Suomen hintataso oli EU-maita, Norjaa, Sveitsiä ja Islantia koskevan vertailun mukaan vuonna 1996 keskimäärin 14 prosenttia korkeampi kuin kaikkien tutkittujen maiden keskimääräinen hintataso. Halvimmat maat olivat Portugali, Kreikka ja Espanja. Niiden kuluttajahinnat olivat 29 prosenttia, 22 prosenttia ja 19 prosenttia keskimääräistä alemmat.

Euroopan Suomea korkeamman hintatason maat Ruotsi, Norja, Tanska ja Sveitsi eivät ole mukana Emussa. Ruotsin hintataso oli 22 prosenttia keskimääräistä korkeampi vuonna 1996. Tanskan hintataso oli 26 prosenttia ja Sveitsin 32 prosenttia keskimääräistä korkeampi. Suomen hintatasoon verrattuna kuluttajahinnat olivat vuonna 1996 Ruotsissa 7 prosenttia korkeampia. Norjassa kuluttajahinnat olivat tutkimuksen mukaan keskimäärin 8, Tanskassa 10 ja Sveitsissä 15 prosenttia korkeampia kuin Suomen kuluttajahinnat.

EU-jäsenyys laski elintarpeiden hintaa

Suomen hintatason ero keskimääräiseen hintatasoon kasvoi hieman vuodesta 1994 vuoteen 1996. Euroopan unionin jäsenyys vuoden 1995 alusta laski kuitenkin selvästi elintarvikkeiden hintoja. Syynä oli Suomen selvästi EU-maita korkeampi maataloustuki, joka laski EU-maiden tasolle. Ensimmäisen EU:n jäsenyysvuoden aikana vuonna 1995 Suomen elintarvikkeiden hinnat laskivat keskimäärin 11 prosenttia. Kun elintarvikkeiden hinnat vuonna 1994 olivat keskimäärin 21 prosenttia korkeammat kuin muissa verratuissa maissa, supistui ero 8 prosenttiin vuonna 1996.

Ruotsi, Tanska ja Sveitsi ovat korkeimman hintatason maita myös elintarvikkeissa. Ruotsissa elintarvikkeet maksoivat vuonna 1996 16 prosenttia enemmän, Tanskassa 25 prosenttia enemmän ja Sveitsissä 34 prosenttia enemmän kuin tutkituissa maissa keskimäärin. Keskeisimpiä syitä eri maiden välisiin hintatasoeroihin on kunkin maan yleinen kustannus- ja palkkataso. Lisäksi hyödykkeiden verotus vaihtelee eri maissa. Pohjoismaissa esimerkiksi arvonlisävero on korkeampi kuin muissa vertailumaissa. Hintatasojen vertailu ei tutkijoiden mukaan kerro kuluttajien todellisesta ostovoimasta eri maissa, koska hinnat tulisi suhteuttaa maassa vallitsevaan palkkatasoon ja huomioida verojen ja sosiaaliturvan vaikutus. Portugali ja Kreikka olivat esimerkiksi vuonna 1994 palkkatasoon suhteutetun hintavertailun kalleimmat maat, totesi Nikkilä.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.