Suomi myi kaikki kultansa toisen maailmansodan aikana, minkä jälkeen kultavarat hankittiin takaisin ennen euroajan alkua eli vuotta 2002. Sitä on Suomella 49 tonnia, mikä vastaa 3,4 miljardia euroa.
Viimeisen parin vuoden aikana kullan hinta on noussut noin 30 prosenttia, kertoo Suomen pankin vanhempi neuvonantaja Jukka Lähdemäki.
Yksi standardikokoinen kultaharkko painaa Lähdemäen mukaan noin 12,5 kiloa ja sellainen maksaa kullan nykykurssilla noin 900 000 euroa.
– Periaatteessa tarpeeksi varakas yksityishenkilökin voi ostaa kultaa, kertoo Lähdemäki.
Valtiot kuitenkin kerryttävät kultavarantoaan muun muassa siksi, että kulta säilyttää hyvin arvonsa ja toimii turvasatamana esimerkiksi kriisitilanteessa, Lähdemäki avaa.
– Meidän kultavaramme ovat pysyneet melko stabiilina viime vuosina eikä niitä mihinkään käytetä varsinaisesti.
Lähdemäki ei kommentoi tarkemmin, millainen kriisitilanne pitäisi syttyä, jotta kultavaroja alettaisiin taas myydä.
Suomen kultavarat jäävät toiseksi Ruotsille, mutta ohittavat Norjan
Suomella on paljon vähemmän kultaa kuin esimerkiksi naapurimaa Ruotsilla.
– Ruotsissa on kultaa 125,7 tonnia eli moninkertainen määrä meihin verrattuna. Norjalla ei kuitenkaan ole ollenkaan kultaa tällä hetkellä, vaan heillä on muita varoja yllin kyllin, Lähdemäki kertoo.
Eniten kultaa löytyy kuitenkin Yhdysvalloilta. Heillä sitä on yli 8 000 tonnia, eli nykykurssilla yli 555 miljardin euron arvosta.
Vain pieni osa varoista on Suomessa
Lähdemäki osaa kertoa, että kultaa sijaitsee myös Englannin, Ruotsin, Sveitsin sekä Yhdysvaltojen keskuspankeissa.
Suomen kultavaroista vain noin seitsemän prosenttia majailee Suomessa. Lähdemäki ei halua kertoa tarkemmin, missä päin Suomea kullat lepäävät.
Suomen Lapista löytyy myös kultakaivoksia, missä kultaa tuotetaan.
Kaikki Suomen kultaharkot eivät ole kuitenkaan niin sanottua kotimaista kultaa, vaan niitä on ostettu muista maista.
– Nykypäiväinen kultakauppa on hyvin keskittynyt Lontooseen, Lähdemäki kertoo.