Alaikäisten lihavuusleikkauksia ei ole Suomessa juuri tehty aiemmin, vaikka Ruotsissa niitä on tehty jo yli kymmenen vuotta.
Turun yliopistollisessa sairaalassa (Tyks) aloitetaan alaikäisten lihavuusleikkaukset alkusyksystä, kertoo kirurgian professori, ylilääkäri Paulina Salminen Tyksistä STT:lle.
Alaikäisten nuorten lihavuusleikkauksia ei juuri ole tehty Suomessa aiemmin. Ruotsissa niitä on tehty jo yli kymmenen vuotta, Salminen kertoo.
Käypä hoito -suosituksissa lasten ja nuorten lihavuusleikkaukset ovat olleet jo aiemmin mukana, mutta niitä ei vain ole vielä toteutettu.
Lue lisää: THL: Lasten ja nuorten ylipaino vakiintunut huolestuttavan korkealle tasolle – kunnittain räikeää vaihtelua
Kaikki Suomen yliopistolliset sairaalat ovat olleet mukana hoitoa suunnittelevassa kansallisessa työryhmässä, jossa Tyks on ollut vetovastuussa. Salminen arvelee, että lasten ja nuorten lihavuusleikkaukset voidaan saada käyntiin muuallakin Suomessa syksyn aikana.
Lasten leikkaukset keskitetään yliopistollisiin sairaaloihin, vaikka aikuisten lihavuuskirurgiaa tehdään myös keskussairaaloissa.
Vain kourallinen potilaita
Kyse on Salmisen mukaan hyvin pienistä potilasmääristä, käytännössä noin 10–20 potilaasta koko maassa näin alkuun. Esimerkiksi Ruotsissa tehdään noin 50 nuorten lihavuusleikkausta vuodessa.
Kun hoitomenetelmä pyörähtää Suomessa kunnolla käyntiin ja leikkauksiin parhaiten soveltuvat potilaat saadaan hoidon piiriin, saattavat potilasmäärät lopulta olla Ruotsin lukujen suuntaisia, Salminen arvioi.
Pienet potilasmäärät johtuvat esimerkiksi siitä, että kirurginen hoito on niin sanotusti viimeinen keino vaikean lihavuuden hoidossa.
– Tämä hoito on vain pienelle osalle sitä potilasryhmää, mutta sille pienelle osalle se on ihan kriittisen tärkeää, Salminen sanoo.
– Tutkimusten perusteella tiedetään, että vaikeassa lihavuudessa ainoa hoitokeino, jolla saadaan aikaan hyvä ja pysyvä painonlasku, on kirurginen hoito.
Lue myös: Syötkö leipää lounaalla ja päivällisellä? Näin se vaikuttaa terveyteen
Lasten ja nuorten vaikea lihavuus liittyy Salmisen mukaan selvästi aikuisiän sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen.
Prosessi leikkaukseen on kuitenkin pitkä eikä päätöstä tehdä kevyin perustein.
– Siinä on pitkä hoitopolku monen eri ammattiryhmän ja erikoisalan arvioimana ennen kuin ollaan siinä vaiheessa, että ollaan tekemässä leikkauspäätöstä, Salminen kertoo.
– Nämä potilaat ovat käyneet jo kaikki muut vaihtoehdot läpi.
Ei tehdä pienille lapsille
Puhuttaessa lasten ja nuorten lihavuusleikkauksista ei tarkoiteta, että potilaina olisi pieniä lapsia. Kaikki leikattavat ovat fyysisesti aikuisia, eli murrosiän loppuvaiheessa olevia tai sen jo ohittaneita nuoria, keskimäärin mahdollisesti 16-vuotiaita.
Leikkauksia tekevät samat kirurgit, jotka tekevät niitä täysi-ikäisillekin, Salminen kertoo. Koska myös alaikäinen potilas on fyysisesti aikuinen, ei leikkauksessa ole teknistä eroa. Lastenkirurgeilla ei myöskään ole samaa kokemusta kuin lihavuuskirurgiaan jo erikoistuneilla lääkäreillä.
– Tietysti tehdään se kokeneimmalla kirurgimiehityksellä, jotta voidaan tarjota mahdollisimman turvallista leikkaushoitoa, Salminen sanoo.
Lue myös: Skinnytok-ilmiössä ihaillaan jopa sairasta laihuutta – "Mikään ei myy yhtä hyvin kuin se, että ihminen on tyytymätön itseensä"
Esimerkiksi Tyksissä lapset hoidetaan lastenkirurgian osastolla, mutta leikkauksen tekee aikuisten lihavuuskirurgi.
Salmisen mukaan lasten ja nuorten leikkaushoidoissa käytetään samoja kriteerejä kuin aikuisillakin: yli 40:n BMI yksinään ja yli 35 liitännäissairauden kanssa on kriteeri leikkaukselle.
Lasten painoindeksissä, ISO-BMI:ssä huomioidaan myös ikä ja sukupuoli. Nuorilla liitännäissairaus voi olla esimerkiksi tyypin 2 diabetes tai verenpainetauti, Salminen kertoo.
Krooninen sairaus
Leikkauksen jälkeen potilaat ovat aktiivisessa seurannassa. Salminen muistuttaa, että vaikea lihavuus on krooninen sairaus, joka voi myös johtaa toisiin kroonisiin sairauksiin.
– Krooninen sairaus eli alttius painonhallinnan haasteille ei millään lääkkeillä tai leikkauksilla sieltä taustalta häviä, Salminen sanoo.
– Se vaatii aktiivista seurantaa ja potilaan merkittävää sitoutumista pysyvään hyvään syömistapaan ja rytmin muutokseen.
Lue myös: Laura vihasi liikuntaa, mutta oivalsi jotain oleellista
Vaikeaan lihavuuteen liittyy merkittävä stigma ja se aiheuttaa potilaalle usein tarpeetonta häpeää, Salminen kertoo. Kysymys ei kuitenkaan hänen mukaansa ole siitä, että vaikea lihavuus olisi potilaan oma syy.
– Me tiedämme todella paljon erilaisia biologisia tekijöitä, jotka altistavat osan meistä selvästi enemmän painonhallinnan haasteille.
Samalla Salminen korostaa, etteivät lihavuuden aktiivinen hoito ja ennaltaehkäisy saa sulkea toisiaan pois. Nuorilla vaikean lihavuuden ehkäisyssä korostuvat esimerkiksi koululiikunta ja hyvä ravitsemus.
– Meidän pitäisi yhteiskuntana ilman muuta keskittyä siihen, että saataisiin todellakin ennaltaehkäistyä tätä ongelmaa niin, että saataisiin lopulta lihavuusluvut laskusuuntaan.
– Mutta se ei silti saa poissulkea sitä, että hoidetaan niitä potilaita, joilla on jo tämä sairaus.
Lue myös: "Olen maksanut monia satoja euroja kehoni pilaamisesta" – dieettibisnes tuhosi Emmin terveyden ja ruokasuhteen
Tietoa lihavuusleikkauksista
– Viime vuonna Suomessa tehtiin lähes 1 700 lihavuusleikkausta.
– Yleisimmät menetelmät ovat mahalaukun ohitusleikkaus ja kavennusleikkaus.
– Ohitusleikkauksessa mahalaukku katkaistaan yläosasta läheltä ruokatorvea. Mahalaukusta jää käyttöön pieni pussi, joka yhdistetään ohutsuoleen. Syödyn ruuan reitti siis lyhenee, kun ruoka siirtyy ruokatorvesta suoraan ohutsuoleen ohittaen mahalaukun ja pohjukaissuolen.
– Kavennuksessa osa mahalaukusta poistetaan ja mahalaukusta tulee pussimaisen sijaan putkimainen.
– Leikkauksen jälkeen potilas voi syödä vain pieniä määriä ruokaa kerrallaan, jolloin ruuasta saa vähemmän kaloreita.
– Riittävästä ravintoaineiden saannista pitää huolehtia esimerkiksi noudattamalla monipuolista ruokavaliota ja käyttämällä vitamiinivalmisteita.
– Liiallinen tai liian nopea syöminen leikkauksen jälkeen voi aiheuttaa esimerkiksi oksentelua.
Katso myös: Haitat vs. hyödyt – ovatko lihavuuslääkkeet hehkutuksen arvoisia?
10:24Haastattelussa lihavuustutkija Kirsi Pietiläinen.