Lasten lihavuusleikkaukset alkavat Suomessa – ylilääkäri Paulina Salminen: "Heillä ei ole muuta hoitovaihtoehtoa"

1408, Paulina Salminen, leikkaussali
Professori, ylilääkäri Paulina Salminen kertoo, että ensimmäiset lasten lihavuusleikkaukset tehdään alkusyksyllä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. MTV / Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Julkaistu 16.08.2025 07:33
Toimittajan kuva

Kitta Kohonen

kitta.kohonen@mtv.fi

Ruotsissa lasten ja nuorten lihavuusleikkauksia on tehty jo yli kymmenen vuotta. Suomessa leikkaukset alkavat syksyllä Turussa ja myöhemmin niitä tehdään muissakin yliopistosairaaloissa.

Lasten lihavuusleikkaukset alkavat syksyllä myös Suomessa.

– Tähän tulee pieni osa potilaista, mutta heille se on kriittinen asia. Heillä ei ole muuta hoitovaihtoehtoa, sanoo professori, ylilääkäri Paulina Salminen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta MTV Uutisille.

Vuositasolla leikattavia lapsia tulee Suomessa olemaan arviolta vajaat parikymmentä. 

Lue myös: Yksi asia lääkärin vastaanotolla auttaisi potilasta pudottamaan painoa – tutkimus havaitsi kuitenkin yhden ongelman

Alaikäraja leikkaukselle on 13 vuotta, ja potilaan pitää olla riittävän pitkällä murrosiän loppupuolella eli käytännössä potilaat ovat fyysisesti aikuisia. 

Salmisen mukaan valtaosa leikkauspotilaista tulee olemaan 16–18 vuoden välillä. 

– Ruotsissa, jossa tätä on tehty pidempään, keskimääräinen ikä on sellainen 16 vuotta.

Suomi aloittaa lasten lihavuusleikkaukset. Mistä on kyse? Juttu jatkuu videon alla.

0:26imgVideolla kerrotaan lyhyesti, mistä on kyse.

Vaikea lihavuus ei ole oma valinta

Salminen muistuttaa, että toiset ovat geneettisesti alttiimpia painonhallinnan haasteille. 

– Vaikeassa lihavuudessa ei ole kyse siitä, että se on yksilön valinta tai vika. Hän tarvitsee tehokkaaksi osoitettuja hoitokeinoja, kuten ihan mihin muuhunkin tahansa krooniseen sairauteen.

Etenkin nuorten kohdalla korostuu ennaltaehkäisevän työn merkitys.

– Samalla ei voida ummistaa silmiä siltä, että on potilaita, jotka tarvitsevat tätä hoitoa. Meidän pitää hoitaa ne potilaat, joilla sairaus on jo olemassa.

Lue myös: Aikuisiän lihavuuden voisi ennustaa jo lapsena

Lihavuuslääkkeet eivät aina riitä

Paulina Salmisen mukaan lihavuuslääkkeen käyttö tukee koko prosessia. Vaikeaa lihavuutta sairastavista moni onkin käyttänyt lääkettä ennen leikkausta.

– Kaikkien näiden hoitojen pitäisi olla pysyviä. Jos olisi lääkehoito, se olisi ilman muuta pysyvä. Lääkkeissä on tietysti omat sivuvaikutuksensa. 

– Nuorella potilaalla on mahdollisesti vielä 70 elinvuotta jäljellä. Se on aika pitkä aika lääkehoidolle. 

Lihavuuslääke ohjaa oikeaan syömistapaan, mutta mikäli lähtöpainoindeksi on hyvin korkea, se ei yksinään riitä. 

– Vaikeassa lihavuudessa, korkeimmissa painoindeksiluokissa emme saa ihan riittävää vastetta. Riippuu tietysti, mistä tasosta lähdetään, mutta se pysyvyys on tässä se iso asia.

Lue myös: Kampaaja ihmetteli Ozempicia käyttäneiden asiakkaidensa ohentunutta hiuslaatua – lihavuustutkija selittää ilmiötä

Kokemuksia Ruotsista

Ruotsalaisissa tutkimuksissa on tullut selvästi esille, että monen lihavuusleikkaukseen tulleen nuoren vanhempi tai lähisukulainen on itsekin käynyt samassa operaatiossa. 

Lue myös: Mia sai terveytensä takaisin lihavuusleikkauksella – pudottanut yli 60 kiloa: "Energiaa paljon enemmän"

– Heillä on leikkauksesta hyvä kokemus, ja nämä vanhemmat herkemmin ohjaavat lapsia hoitoon. 

– On tärkeää, että tietoisuutta lisätään, että saamme tämän hoidon piiriin ne potilaat, jotka sitä tarvitsevat, professori, ylilääkäri Salminen toteaa.

Maailmanlaajuisesti katsottuna vaikeasta lihavuudesta kärsivistä potilaista vain noin 3–4 prosenttia on aktiivisen ja osoitetusti tehokkaan hoidon piirissä. 

– Se tarkoittaa, että yli 90 prosenttia potilaista jätetään hoitamatta. Voidaan sanoa, että vaikea lihavuus on globaalilla tasolla huonoiten hoidettu krooninen sairaus.  

Lue myös: Riskitesti paljasti huolestuttavan tiedon suomalaisten terveydestä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Tuoreimmat aiheesta

Painonhallinta