Suomessa on aloitettu hengityssuojainten valmistus, kertovat ministerit – tuotanto jouduttiin aloittamaan tyhjästä: "Vastaavaa tilannetta ei saa päästä syntymään uudelleen"

Laajamittainen kotimainen hengityssuojainvalmistus on saatu hallituksen mukaan käyntiin.

Suu- ja nenäsuojusten sekä niin sanottujen kansanmaskien valmistuksen on tällä viikolla aloittanut kolme yritystä, Filterpak, Lifa Air ja Teho Filter.

– Myöhemmin tuotannon käynnistävät muun muassa Screentec, SJT-Investment ja Eagle Filters -nimiset yhtiöt. Nämä tulevat myös hyvinkin nopealla aikataululla, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi tiedotustilaisuudessa.

Myös suojavaatteiden, esimerkiksi pestävien suojatakkien, laajamittainen valmistaminen on saatu alkuun.

– Koronaepidemia on nostanut esiin kotimaisen tuotannon merkityksen. Suomessa eikä missään muussakaan maassa oltu varauduttu siihen tilanteeesen, että kaikki valtiot tavoittelevat samoja tuotteita markkinoilta, jotka olivat epidemian seurauksena kaaoksessa, työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoi.

Huoltovarmuuskeskus on toistaiseksi tehnyt tilauksia suojamateriaalista 1–3 kuukauden tarpeisiin.

"Tarve noin miljoona kappaletta vuorokaudessa"

Haataisen mukaan kirurgisia suu-ja nenäsuojaimia tarvitaan tällä hetkellä Suomen sairaaloissa noin 450 000 kappaletta vuorokaudessa.

Muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa tarve on samansuuruinen.

– Yhteenlaskettu tarve on noin miljoona kappaletta vuorokaudessa, Haatainen totesi.

Koronapotilaiden hoidossa käytettyjä vaativampia FFP2- ja FFP3-suojaimia tarvitaan ministerin mukaan 22 000–66 000 ja suojavaatteita noin 100 000–150 000 vuorokaudessa.

– Mikäli [kotimaisen valmistamisen] kapasiteetti saadaan nyt täysimääräisesti käyttöön, kotimaisen valmistuksen pitäisi jo yksinään kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet sekä kirurgisten maskien että vaativampien hengityssuojainten osalta, Haatainen kommentoi.

– Myös suojavaatteissa meillä on periaatteessa edellytykset merkittävään kotimaiseen tuotantoon.

Ministeri: Suomella oltava jatkossa suojia omasta takaa

Suojamateriaalien hankkimisessa oli aiemmin suuria haasteita.

Suojaimia ei ole riittänyt kaikille tarvitseville, ja esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema joutui irtisanoutumaan monimutkaisen maskikohun myötä.

Työministerin mukaan kotimaiseen suojatuotantoon on kiinnitettävä huomiota myös koronakriisin jälkeen.

– On selvää, että Suomella täytyy olla tulevissa vastaavissa kriiseissä suojavälinetuotantoa omasta takaa tarjolla jo kriisin alkuvaiheista lähtien, Haatainen painotti.

– Vastaavaa tilannetta, jossa kotimainen tuotanto joudutaan käynnistämään täysin tyhjästä, ei saa päästää syntymään uudelleen.