Suomen väkiluku kasvussa

Suomen väkiluku on vuoden vaihteessa 525 5000 henkeä, arvioi Tilastokeskus. Väkiluku kasvaa kuluvan vuoden aikana 18 400 henkeä eli 0,4 prosenttia viime vuodesta. Kasvu on suurin 11 vuoteen ja 1500 henkeä suurempi kuin viime vuonna.

Väestön lisääntymistä selittävät maahanmuuton kasvu ja maastamuuton väheneminen. Tilastokeskus arvioi Suomeen muuttavan ulkomailta 21 000 henkeä, mikä on eniten Suomen itsenäisyyden aikana. Kuntien välisten muuttojen määrä kasvaa viime vuodesta 8700:lla.

Väkiluku nousee 10 maakunnassa ja Ahvenanmaalla. Määrällisesti eniten asukasluku suurenee Uudenmaan maakunnassa ja suhteellisesti eniten Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa. Määrällisesti eniten asukkaita menettävät Etelä-Savo ja Pohjois-Savo. Suhteellisesti eniten väki vähenee Kainuussa ja Etelä-Savossa. Kaikkien maakuntien väkiluvun arvioidut muutokset ovat alle yhden prosentin luokkaa.

Maakuntien väliset erot liki ennallaan

Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo ei näe väkilukuarvioissa uutta tai yllättävää kehitystä viime vuoteen verrattuna. Kasvukeskusten asukasluvut ovat kasvaneet entiseen malliin, ja muuttotappiomaakuntien ja -kuntien joukko on pysynyt samankaltaisena.

- Lappi ja Kainuu ovat perinteisesti olleet suurimmat väestön menettäjät. Nyt niiden luvut ovat sen verran kohentuneet sen verran, että suurimmiksi menettäjiksi ovat nousseet Pohjois- ja Etelä-Savo. Etenkin Pohjois-Savossa muuttotappio on suurempi kuin viime vuonna ja lähentelee vuosituhannen vaihteen lukuja. Etelä-Savon väkilukuun vaikuttaa muuttotappion lisäksi se, että kuolleita on enemmän kuin syntyneitä, Rapo sanoo.

Syntyneiden ja kuolleiden määrässä ei koko maan kannalta katsottuna ole suurta muutosta aiempiin vuosiin. Syntyneiden määräksi arvioidaan 57600 ja kuolleiden määräksi 48 000 henkeä. Avioliittoja solmitaan edellisvuoden tahtiin eli 29 300 kappaletta. Myös erotilastot ovat ennallaan.

Tilastokeskuksen väkilukuarvio perustuu tammi-marraskuun väestönmuutosten ennakkotietoihin. Joulukuun väestönmuutokset on arvioitu kuluneen vuoden ja kahden edellisvuoden joulukuun kehityksen perusteella.

Kehyskuntien asukasluvut kasvussa

Pitkän aikavälin tilastojen mukaan syrjäseutujen väestön väheneminen on hidastunut ja muuttoliike Etelä-Suomen suuriin kasvukeskuksiin on hiljentynyt vuosituhannen vaihteen luvuista. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan väkiluku pieneni vuonna 2002 reilulla 1000 asukkaalla ja vuoden 2005 arvion mukaan noin 300:lla.

Suuret kunnat ovat menettäneet muutaman viime vuoden aikana asukkaita lähikuntien hyväksi. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi Oulun seutukunnassa Oulun kaupungin väestö kasvaa hitaammin kuin muun muassa Limingan, Iin ja Kempeleen väkimäärät. Koko Pohjois-Pohjamaan väkiluku jatkaa kasvamista.

- Vain suurinta asutuskeskusta tarkastelemalla seudun väkiluvun todellinen kehitys voi jäädä huomaamatta. Vaikka keskuksen kasvu hidastuu, seutukunnan asukasluvut voivat nousta. Kenties ihmiset ovat rohkaistuneet hankkimaan isompia asuntoja kehyskunnista asuntolainan edullisten korkojen ansiosta, Markus Rapo pohtii.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 29.12.2005)