Suomen Pankki: Kännykkä korvaa lompakon jo 2010-luvulla

Suomalaisten tapa maksaa laskuja ja ostoksia mullistuu 2010-luvulla, ennustaa Suomen Pankin tuore selvitys. Sähköinen laskutus lyö itsensä läpi, ja yhä suurempi osa ostoksista hoituu matkapuhelimella.

- Tarvittava tekniikka on jo olemassa, kyse on vain sen koordinoidusta käyttöönotosta, maksamisen näkymiä kartoittanut Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Harry Leinonen sanoo.

Leinosen mielestä Suomella on hyvät mahdollisuudet toimia sähköisen maksamisen edelläkävijänä, koska meillä on jo nyt käytössä EU-maiden tehokkaimmat maksutavat. Käteistä käytetään meillä vähemmän kuin missään muussa euroalueen maassa ja elektronisten maksujen määrä on huipputasoa.

Leinonen ennustaa, että 2010-luvulla asiakkaat ryhtyvät käyttämään lähes poikkeuksetta sähköisiä pankkiliittymiä ja valtaosa kuluttajienkin laskutuksesta hoituu sähköisillä e-laskuilla. Ne ovat jo nyt alkaneet yleistyä yritysten välisessä maksuliikenteessä ja julkishallinnossa.

Kuluttajien e-laskutuksen lisääntyminen riippuu Leinosen mielestä pitkälti sähkö-, puhelin- ja lehtiyhtiöiden kaltaisten isojen laskuttajien päätöksistä. Paperilaskuista luopuminen tuskin käy ihan käden käänteessä, sillä esimerkiksi Sonera sai äskettäin Kuluttajavirastolta sapiskaa aikeestaan muuttaa nettiasiakkaiden paperilaskut maksullisiksi.

Kännykällä maksamisesta suuret säästöt

Sähköistä maksamista vauhdittaa teknologian kehitys, jonka ansiosta yhden laskun välittämisen kulut painuvat lähes olemattomiin ja maksu menee perille lähes reaaliajassa. Myös turvaratkaisut paranevat, ja niiden käyttö yksinkertaistuu.

Leinosen mukaan kaikkien paperilaskujen korvaaminen e-laskuilla tuottaisi EU-alueella vuosittain sadan miljardin, joidenkin arvioiden mukaan jopa 240 miljardin euron säästöt. Suomessakin säästöä voisi kertyä vielä satoja miljoonia.

Uudistus vaatii kuitenkin isot investoinnit, joille on hankala löytää maksajia. Pankit ja kaupat eivät välttämättä halua pistää nykyisiä ohjelmistoja ja laitteita uusiksi, jos välitettyjen maksujen määrä ei siitä lisäänny.

Maksutapojen muutokset ovat yleensä hitaita prosesseja, koska mukana on monia osapuolia. Kansainvälisten maksustandardien sorvaaminen koskettaa niin pankkeja, maksujärjestelmien toimittajia, yrityksiä, kauppoja, kuluttajia, viranomaisia ja teleyrityksiä.

Yhteisistä pelisäännöistä on hankala sopia edes EU:n sisällä, koska eri maiden maksujärjestelmät poikkeavat kovasti toisistaan. Varsinkin Etelä-Euroopassa iso osa maksuista hoituu vieläkin käteisellä tai shekeillä.

Leinosen mukaan tekniikan kehitys on kuitenkin pistänyt maksujärjestelmät niin kovaan myllerrykseen, että Suomen Pankissa haluttiin pohtia näkymiä vähän pitemmällä tähtäimellä. Tutkimusta on tarkoitus tarjota tueksi myös EU:n yhteisen sepa-maksujärjestelmän kehittämiseen.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat