Suomen Kuvalehti korvauksiin Kiteen Pallo -jutusta

Espoon käräjäoikeus tuomitsi Suomen Kuvalehden päätoimittajalle 60 päiväsakkoa törkeästä kunnianloukkauksesta ns. Kiteen Pallo-jutussa. Lehdessä perusteettomasti raiskauksesta syytetyt pelaajat saavat yhteensä 59 000 euron korvaukset. Käräjäoikeuden mukaan raiskausta ei tapahtunut.

Jutussa oli kyse Suomen Kuvalehden 11.5.2001 julkaisemasta uutisesta, jonka otsikko oli: "Opiskelija raiskattiin pesäpallojuhlissa". Juhlat viittasivat Kiteen Pallon 6.9.2000 pidettyihin mestaruusjuhliin. Uutisen mukaan "raiskaukseen osallistui useita joukkueen pelaajia ja että "raiskaaja oli yksi joukkueen pelaajista, mutta hotellihuoneessa oli myös muita pelaajia, osa pitämässä kiinni, osa seuraamassa".

Uutinen johti poliisitutkintaan, mutta keskusrikospoliisi ei löytänyt näyttöä siitä, että raiskausta olisi tapahtunut.

Oikeudessa ylitarkastaja Heikki Wendorf valtakunnansyyttäjänvirastosta syytti Kuvalehden toimittajaa ja päätoimittajaa törkeästä kunnianloukkauksesta sekä uutisen lähteenä ollutta miesta kunnianloukkauksesta. Kiteen Pallon mestaruusjoukkueen 12 pelaajaa vaativat yhteensä noin 600 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä.

Suomen Kuvalehti kiisti syytteet ja piti uutista oikeussalissa todenmukaisena.

Oikeus totesi uutisen perättömäksi

Espoon käräjäoikeus käsitteli juttua viisi päivää ja kuuli lukuisia todistajia. Oikeuden mukaan väitetystä raiskauksesta ei löytynyt muuta näyttöä kuin juhlissa olleen naisopiskelijan oma kertomus jutussa todistajina kuulluille henkilöille. "Kyseisen opiskelijan kerrotusta käyttäytymisestä kyseisen tapahtuman jälkeen on väistämättä syntynyt epäilys hänen kertomuksensa johdonmukaisesta todenperäisyydestä varsinkin, kun hän mitä ilmeisimmin on halunnut karttaa tapahtumien saattamista poliisin tutkittavaksi", oikeus totesi.

Nainen ei tehnyt raiskauksesta koskaan rikosilmoitusta, vaikka häntä tähän opiskelupaikkansa puolesta opastettiin. Asia tuli siis ilmi vasta usean kuukauden jälkeen Suomen Kuvalehden uutisesta.

Oikeus totesi uutisen perättömäksi. Koska uutisessa esitetty raiskausväite on raskas, jutun kirjoittaneen toimittajan ja päätoimittaja Tapani Ruokasen olisi tullut varmistaa sen todenperäisyys erityisen huolellisesti. Oikeuden mukaan tämä oli laiminlyöty. Koska kunnianloukkaus esitettiin lisäksi joukkotiedotusvälineessä ja se aiheutti Kiteen Pallon pelaajille merkittävää kärsimystä, käräjäoikeus katsoi teon törkeäksi.

Käräjäoikeus ei kuitenkaan päätynyt vankeusrangaistuksiin, vaikka sekin olisi lain mukaan mahdollista. Vaikka toimittajan ja päätoimittajan oli täytynyt mieltää uutisensa selvästi loukkaavan asianomistajia, ei loukkaaminen oikeuden mukaan ollut ensisijaisena motiivina perättömäksi osoittautuneen uutisen julkaisulle, oikeus perusteli.

Toimittaja ja päätoimittaja saivat maksettavikseen 60 päiväsakkoa eli heidän tuloillaan 1920 euroa ja 3540 euroa. Sekä päätoimittaja että toimittaja aikovat valittaa hovioikeuteen käräjäoikeuden ratkaisusta.

Käräjäoikeuden mukaan uutisen lähteenä ollut Kiteen evankelisen kansanopiston rehtori tuomittiin kunnianloukkauksesta 30 päiväsakkoon eli maksamaan 780 euroa.

Kaikki pelaajat saavat korvauksia

Mestaruusjoukkueen pelaajista yksitoista vaati kukin 50 000 euron ja yksi 40 000 euron korvauksia henkisistä kärsimyksistä. Yhteensä tästä tuli 590 000 euroa. Vaatimusten perusteena oli äärimmäisen loukkaava ja poikkeuksellisen vakava rikosväite.

Käräjäoikeus tuomitsi korvauksia tasan kymmenesosan vaaditusta. Oikeus totesi raiskausväitteen erittäin loukkaavaksi ja katsoi sen aiheuttaneen suurta kärsimystä kaikille loukatuille. Oikeus katsoi uutisen yksilöityneen yleisesti pesäpallojoukkueen pelaajiin, muttei kehenkään tiettyyn henkilöön. Korvausta alentavana seikkana oikeus piti sitä, että pelaajat ovat voineet saada toisistaan tukea kärsimyksen kestämiseen.

Yhteensä 59 000 euroon nousevien kärsimyskorvausten lisäksi tuomittujen ja Suomen Kuvalehden on maksettava 30 000 euroa asianomistajien oikeudenkäyntikuluja sekä valtiolle 5570 euroa muita oikeudenkäynnistä aiheutuneita kuluja. Yhteenlaskulla selviää korvaukset nousevat kaikkinensa yhteensä 94570 euroon.

Taustaa korvauskäytännöstä:

Lain mukaan toiselle tahallisesti tai tuottamuksesta aiheutunut vahinko on korvattava. Miten tämä "5000 euroa pelaaja kohti" korvaus sitten suhtautuu muuhun henkisistä kärsimyksistä maksettuun korvauskäytäntöön? Tässä muutamia esimerkkejä viime vuosilta:

- Vaasan hovioikeuden tämän vuotisen päätöksen mukaan vuosikausia nuoria lapsia törkeästi seksuaalisesti hyväksikäyttänyt koulutaksikuljettaja joutuu maksamaan korvauksia henkisestä kärsimyksestä neljälle hyväksikäytetylle yhteensä yli 200 000 euroa.

- Helsingin Sanomat määrättiin ns. Nostokone-palvelujutussa maksamaan yrityksen kahdelle omistajalle 38 300 euron kärsimyskorvaukset kummallekin. Lisäksi Helsingin käräjäoikeus velvoitti lehden maksamaan taloudellisista vahingoista kolmen miljoonan euron korvaukset.

- Dopingista perusteettomasti syytetty hiihtäjä Jari Räsänen sai Helsingin hovioikeudessa 21600 euron korvaukset uutisen levittäneeltä STT:ltä.

- Erittäin vakavan pahoinpitelyn kohteeksi joutunut ja pysyviä kosmeettisia vammoja saanut mies sai KKO:n 1994 antaman ratkaisun perusteella 21600 euron korvaukset.

- Surmansa saaneiden omaisille henkisestä kärsimyksestä maksetut korvaukset ovat vaihdelleet 3300-25000 euroon.

- Turunseudun käräjäoikeus tuomitsi 2001 naisen panttivangiksi ottaneen miehen maksamaan korvauksia 16 600 euroa. Naiselle oli tehty myös seksuaalista väkivaltaa.

- Hyvät, pahat ja rumat ohjelman tekijät määrättiin korkeimmassa oikeudessa 8000 euron kärsimyskorvauksiin, kun ohjelmassa mainittiin 1997 entisen valtakunnansovittelija Jorma Reinin kotikahakan käsittelyn yhteydessä Reinin naisystävän nimi.

- Tampereen käräjäoikeus velvoitti vuonna 2000 miehen maksamaan 5000 euron kärsimyskorvaukset raiskausyrityksen kohteeksi joutuneelle naiselle.

- Lahden käräjäoikeudessa kaikkiaan 13 raiskauksesta tuomittu nuori määrättiin maksamaan uhreilleen korvauksia 1660-6600 euroa.

- Helsingin hovioikeus määräsi 2002 törkeästi pahoinpidellylle kuuromykälle 3000 euron korvaukset henkisestä kärsimyksestä.

- Helsingin hovioikeus määräsi 2001 vantaalaisen miehen maksamaan noin 2500 euron kärsimyskorvaukset raiskaamalleen naispuoliselle työntekijälleen.

- Korkeimman oikeuden (KKO) 1994 antaman ennakkopäätöksen mukaan pankkiryöstön kohteeksi joutunut pankkitoimihenkilön kärsimykset olivat 1660 euroa.

- Halventavia kirjeitä ja tekstiviestejä lähettänyt mies tuomittiin maksamaan kohteelle 500 euron kärsimyskorvaukset Tampereen käräjäoikeudessa 2001.

Korvauksien määrääminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että rikoksen uhri todellisuudessa saa kyseisen rahasumman. Jos tekijältä ei rahaa löydy, valtio maksaa vain osan korvauksesta. MTV:n uutiset selvitti korvauskäytäntöä helmikuussa 2002. Silloin kerrottiin, että vaikka oikeudessa olisi määrätty kohtuulliseksi korvaukseksi satatuhatta markkaa, valtio maksaa korkeintaan 20 000 markkaa, eli nykyrahassa vajaat 3400 euroa.

Oikeusministeriön toimikunta ilmoitti joulukuussa 2001, että se haluaa nostaa väkivaltarikosten uhreille maksettavia korvauksia. Toimikunta halusi selkeyttää vahingokorvauslakia, joka parantaisi uhrien asemaa. Tarkoituksena oli myös yhtenäistää korvauksia perustamalla erityinen lautakunta, joka antaisi suosituksia korvauksien suuruudesta. Uuden lain valmistelu on edelleen kesken. Se on tarkoitus antaa syksyllä 2003 eduskunnalle.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 26.03.2003)