Suomen Hiihtoliitto täyttää tänään sata vuotta. Vaikka hiihtourheiluun erikoistuvasta liitosta oli keskusteltu jo 1890-luvun lopulla, pidettiin liiton perustava kokous Helsingin talviurheilujuhlien yhteydessä helmikuun 26 1908.
Sata vuotta sitten perustetun Hiihtoliiton alkuperäinen nimi oli "Liitto Suomen Hiihtourheilun edistämiseksi".
Järjestön päätehtäviksi nimettiin toimiminen Suomen hiihtourheilun ja suksiteollisuuden kehittämiseksi. Niinpä muiden muassa yhteistyötä hiihto- ja urheiluseurojen kanssa haluttiin terävöittää. Hiihtoliiton jäseneksi pääsi, jos seura oli rekisteröity. Halukkaita tulijoita oli kuitenkin vähän.
Hiihtoliiton alkua seurasi taloudellinen epävarmuus. Tulevaisuuden pelasti yhteistyö Suomen valtakunnan urheiluliiton SVUL:in kanssa, vaikka kitkatta ei yhteistyö alkuun sujunutkaan. Kyse oli liittojen arvovallasta. Kiistaa aiheuttivat myös kielikysymykset. SVUL:in ja Hiihtoliiton erimielisyydet jäivät taakse vasta 1930-luvun alkupuolella, jolloin SVUL:issa huomattiin olevan tarvetta hiihtourheiluun erikoistuvan liiton perustamiseen.
Viime vuosien kovimmat vastoinkäymisensä Hiihtoliitto koki kuitenkin seitsemän vuoden takaisissa Lahden MM-hiihdoissa. Tuolloin lähes koko maastohiihtäjiemme terävin kärki jäi kiinni kielletystä aineesta. Seurasi mittava jälkipyykki, ja sponsoreitakin kaikkosi.
Tänä päivänä hiihtourheilulla pyyhkii jälleen hyvin. Hiihtoliittoon kuuluu yli 700 jäsenseuraa. Perinteisten lajien, maastohiihdon ja mäkihypyn, rinnalle on noussut uusia lajeja, joissa on myös menestytty.
Uutena uhkana Hiihtoliiton lajeille voitaneen pitää ilmastonmuutosta, joka näyttää jo nyt vievän lumiset talvet osasta Suomea. Nähtäväksi jääkin, miten vastaisuudessa talvilajeissa pysytään huipulla ilman lunta.