Yhdysvallat on 23. maa, joka ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden. Nato-jäsenyys tulee ratifioida eli vahvistaa kaikissa sotilasliiton 30 nykyisessä jäsenmaassa. Enää puuttuu siis seitsemän maan vahvistukset.
Yhdysvalloissa ratifiointia seuranneen kirjeenvaihtajamme Janne Puumalaisen mukaan senaatissa kuultiin Suomea ylistäneitä puheenvuoroja.
– Voisi sanoa näin suomalaisena, että oli aika vaikeaa kuunnella tuota keskustelua ilman, että korvat edes hieman alkaisivat punoittaa. Keskustelu oli sen verran ylitsevuotavaa ylistystä Suomelle sekä Ruotsille.
Puumalainen kertoo, että eräs senaattoreista sanoi, että Suomi ja Ruotsi ovat kaikista vahvimmat hakijamaat sen jälkeen, kun Nato perustettiin.
Toinen senaattori puolestaan sanoi, että tämä saattaa olla kaikista helpoin äänestyspäätös koko hänen uransa aikana.
Puheenvuoroissa käytiin läpi myös Suomen sekä Ruotsin historioita. Puumalainen sanoo, että talvisodan ihme ja sotasankari, tarkka-ampuja Simo Häyhäkin mainittiin jälleen.
"Itämerestä tulee Naton sisämeri"
Puumalaisen mukaan senaatissa vallitsi selkeä yksimielisyys siitä, että Suomi ja Ruotsi vahvistavat Natoa. Suomen ja Venäjän yhteistä noin 1300 kilometrin mittaista rajaakaan ei nähty ongelmana.
– Se nähtiin enemmänkin etuna siten, että Itämerestä tulee Naton sisämeri.
Ainoastaan Missourin republikaanisenaattori Josh Hawley äänesti vastaan. Äänestyspäätöstään hän perusteli sillä, että Yhdysvaltojen ei pitäisi lisätä sitoumuksiaan Eurooppassa, sillä pitkällä aikavälillä maan suurin uhka tulee olemaan Kiina.
– Hawley edustaa senaatissa ehkä kaikkein eniten entisen presidentin Donald Trumpin ulkopolitiikan perintöä, jossa hän tulkitsee Amerikka ensin -politiikkaa niin, ettei Yhdysvaltojen pitäisi sitoutua juuri mihinkään.
Puumalainen kertoo, että Hawleyn äänestyspäätös sai melko suoran täystyrmäyksen, sillä muu republikaanipuoli on eri linjoilla Hawleyn kanssa.