Käräjäoikeuksien ruuhkautuminen pidentää käsittelyaikoja ja vaarantaa kansalaisten oikeusturvan.
Vireillä olevien asioiden määrä käräjäoikeuksissa on kasvanut muutamassa vuodessa 60 prosentilla.
Itä-Uudellamaalla juttujen määrä on jopa kaksinkertaistunut: siinä, missä yhdellä tuomarilla saattoi olla muutama vuosi sitten sata juttua pinossa, nyt niitä on 200.
– Viime vuonna meillä oli rikosasioita noin 5 800 ja tänä vuonna niitä on tulossa tuhat enemmän. Tämä on ihan poikkeuksellista. Nuorten ryöstöt ovat meillä sisäisesti herättäneet huolta, laamanni Timo Heikkinen Itä-Uudenmaan käräjäoikeudesta kertoo MTV Uutisille.
Lue myös: Nuorten väkivaltaa ja radikalisoitumista ehkäistään uudella keinolla
Tapausmääriä kasvattaa huono taloustilanne, jonka seurauksena maksamatta jääviä puhelinlaskuja ja vuokria karhutaan oikeusteitse. Oman lisänsä tuovat esimerkiksi lentoviivästyskorvaukset ja Vastaamo-oikeudenkäynti.
Tilannetta pahentaa puutteellisesta rahoituksesta johtuva resurssipula: työmäärä ei kohtaa henkilöstömäärän kanssa.
– Tolkuton epäsuhta. Mitä enemmän on asioita, sitä enemmän tarvittaisiin resursseja, prosessioikeuden professori Tuomas Hupli Turun yliopistolta moittii.
Lue myös: Maksuhäiriömerkintöjä kirjattiin 2020-luvun ennätysmäärä
"Oikeusturvariskihän se on"
Jussi Sarvikivi rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmästä Asianajajaliitosta huomauttaa, että käräjien ruuhkat eivät ole koko Suomessa yhtä pahoja.
– Jos mennään Kehä kolmosen ulkopuolelle, tilanne on jossain määrin parempi, Sarvikivi totesi Huomenta Suomessa.
Toisaalta Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa toimivan laamanni Timo Heikkisen mukaan heillä ruuhkautuminen vaikuttaa jo kansalaisten oikeusturvaan.
– Tottakai [oikeusturva] on heikentynyt. Jos saman asian käsittely kestää täällä tuplasti tai kolme kertaa pidempään kuin jossain muualla, niin onhan se heikentynyt.
Lue myös: Erikoissyyttäjältä kovaa tekstiä katujengeistä: "Friikki etunenässä näyttää hullua esimerkkiä"
Professori Hupli on samoilla linjoilla kuin Heikkinen.
– Suomihan on tässä jo kohta vuosikymmenet saanut Strasbourgista ihmisoikeustuomioistuimesta tuomioita siitä, että oikeudenkäynnit ovat viivästyneet. Oikeusturvariskihän se on, Hupli sanoo.
Isoissa rikosjutuissa käsittelyajat voivat olla hyvinkin pitkiä.
– Jos yhtä juttua istutaan vaikka yhdeksän kuukautta tai vuosi ja siinä on kiinni kolme tuomaria ja kolmesta neljään syyttäjää, niin se on aika iso osa siitä käräjäoikeuden tai syyttäjälaitoksen henkilövuosista, Sarvikivi kuvailee.
Lue myös: Pikavippeihin sortuvat nyt keskituloiset perheelliset – Jani häpesi velkatilannettaan
Yksittäinen kansalainen ei voi käytännössä itse juurikaan vaikuttaa siihen, millä nopeudella asia etenee.
– Poliisissa se tutkinta kestää sen aikaa, minkä kestää – vaikka vuosi, jos puhutaan seksuaalirikoksesta tai pahoinpitelystä. Sen jälkeen se menee syyttäjälle, jossa syyteharkinta kestää noin vuoden, jos ei ole vangintajutusta kysymys. Joka kerta se palautuu mieleen tälle henkilölle, Sarvikivi kuvailee.
Millaiset korjausliikkeet voisivat auttaa purkamaan käräjäoikeuksien ruuhkia? Katso koko keskustelu jutun alussa olevalta videolta.