Syyttäjillä on noin 19 000 juttua rästissä odottamassa ratkaisua. Yhdellä syyttäjällä voi olla jopa yli 100 juttua odottamassa syyteharkintaa ja samaan aikaan lukuisia oikeudenkäyntejä hoidettavana. Käräjäoikeuksissa oikeudenkäyntiä odottaa tällä hetkellä lähes 30 000 asiaa.
– Määrät ovat varsin suuria, kun otetaan huomioon, että syyttäjälaitokseen tulee vuosittain noin 90 000 asiaa. Suunnilleen sama määrä pystytään ratkaisemaan, mutta näistä ruuhkautumisen aiheuttamista kasoista ei vaan ole päästy eroon, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe sanoo.
Poliisilla on eri vaiheissa esitutkinnan aloittamista tai päättämistä odottamassa yli 100 000 juttua. Niistä suurin osa päätyy aikanaan syyttäjien pöydälle.
Syyttäjien työkuorma kasvoi merkittävästi korona-aikana, mutta jo sitä ennen. Rikosoikeudenhoidon viranomaisketjun resurssit ovat olleet apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan alhaiset jo vuosia asiamääriin nähden.
– Vaikka syyttäjälaitoksen resursseja on lisätty lähivuosina, niin näitä rästikasoja ei vain ole vielä saatu pienenemään, Rappe kertoo.
Lue myös: Syyttäjien jutturuuhka on räjähtänyt korona-aikana Etelä-Suomessa – lähes 1 300 juttua vanhentunut työpöydällä yli vuoden
Syyttäjiä runsaat 400
Suomessa syyttäjien määrä on noussut viime vuosina, eli resursseja on lisätty. Viime vuonna syyttäjiä oli lähes 420, kun vielä kolme vuotta sitten heitä oli vain runsaat 380.