Syyttäjillä on noin 19 000 juttua rästissä odottamassa ratkaisua. Yhdellä syyttäjällä voi olla jopa yli 100 juttua odottamassa syyteharkintaa ja samaan aikaan lukuisia oikeudenkäyntejä hoidettavana. Käräjäoikeuksissa oikeudenkäyntiä odottaa tällä hetkellä lähes 30 000 asiaa.
– Määrät ovat varsin suuria, kun otetaan huomioon, että syyttäjälaitokseen tulee vuosittain noin 90 000 asiaa. Suunnilleen sama määrä pystytään ratkaisemaan, mutta näistä ruuhkautumisen aiheuttamista kasoista ei vaan ole päästy eroon, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe sanoo.
Poliisilla on eri vaiheissa esitutkinnan aloittamista tai päättämistä odottamassa yli 100 000 juttua. Niistä suurin osa päätyy aikanaan syyttäjien pöydälle.
Syyttäjien työkuorma kasvoi merkittävästi korona-aikana, mutta jo sitä ennen. Rikosoikeudenhoidon viranomaisketjun resurssit ovat olleet apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan alhaiset jo vuosia asiamääriin nähden.
– Vaikka syyttäjälaitoksen resursseja on lisätty lähivuosina, niin näitä rästikasoja ei vain ole vielä saatu pienenemään, Rappe kertoo.
Lue myös: Syyttäjien jutturuuhka on räjähtänyt korona-aikana Etelä-Suomessa – lähes 1 300 juttua vanhentunut työpöydällä yli vuoden
Syyttäjiä runsaat 400
Suomessa syyttäjien määrä on noussut viime vuosina, eli resursseja on lisätty. Viime vuonna syyttäjiä oli lähes 420, kun vielä kolme vuotta sitten heitä oli vain runsaat 380.
Uudet, rekrytoidut syyttäjät ovat kuitenkin nuoria ja vastavalmistuneita, joten kestää aikansa ennen kuin heidät koulutetaan ja he pääsevät kunnolla kiinni syyttäjän työhön.
– Tämä näkyy meillä seurannassa siten, että keskimääräinen syyttäjäkohtainen asioiden ratkaisumäärä per vuosi on aika huolestuttavasti laskenut nyt viimeisen vuoden aikana. Toivotaan, että sitä mukaa kun porukka pääsee työnlaitaan kunnolla kiinni, lukemat siitä taas kasvavat, Rappe sanoo.
Pahin jutturuuhka on syyttäjillä Etelä-Suomessa. Syitä on useita – mutta merkittävimpänä se, että massiivisimmat rikosjutut keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Myös ulkomaalaisten asianosaisten osuus korostuu Etelä-Suomessa.
Valtavista jutturuuhkista huolimatta rikosjuttuja ei vanhene kovin paljon. Vanhentumisajat vaihtelevat porrastetusti 2-20 vuoden välillä. Vanhentumisaika on sitä pidempi, mitä vakavammasta rikoksesta on kyse. Murha ei vanhene koskaan.
– Hyvä puoli on, että edelleenkin syyttäjälaitos pystyy ratkaisemaan joko saman verran tai hieman enemmänkin juttuja kuin mitä sisään tulee. Mutta toki vanhenemisen vaara on aina olemassa, Rappe toteaa.
Lue myös: Rikosten tutkinta-ajat ovat lähes kolminkertaistuneet – ilmiöllä voi olla vakavia seurauksia: "Kun kansalainen pettyy riittävän usein..."
Esitutkintaan pitäisi saada enemmän aikaa
Syyttäjien työajasta keskimäärin noin puolet tai vähän yli menee syyteharkintaan ja siihen liittyvään esitutkintayhteistyöhön poliisin kanssa. Vajaa puolet työajasta kuluu oikeudenkäynteihin.
Apulaisvaltakunnansyyttäjän mukaan syyttäjien pitäisi pystyä olemaan nykyistä enemmän poliisin tukena esitutkinnassa.
– Suuressa rikosjuttujen enemmistössä syyttäjien mahdollisuus osallistua esitutkinnan ohjaamiseen ei ole toteutunut riittävän hyvin, ihan resurssisyistä, koska syyttäjät ovat niin kiinni syyteharkinnassa ja oikeudenkäynneissä.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä toivoo, että lisääntyneillä resursseilla syyttäjien rästikuormat vähenevät hiljalleen, mutta ihannetilanteeseen on vielä pitkä matka.
– Vaikka voimavaroja on saatu lisää, pidän pikkuisen kyseenalaisena, että pääsemmekö koskaan sellaiseen optimitilanteeseen, että tavalliseen kansalaiseen kohdistunut tavallinen rikos pystyttäisiin sujuvasti käsittelemään niin, että rikosilmoituksen teosta lainvoimaiseen tuomioon menisi muutama kuukausi, mitä pitäisin inhimillisenä. Se vaikuttaa valitettavasti aika kaukaiselta tulevaisuudelta.
Miksi syyttäjien rästikasoja ei ole saatu pienenemään ja miksi tilanne on pahin Etelä-Suomessa? Katso yllä olevalta videolta apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen haastattelu.