Erikoissyyttäjä Perttu Könönen kirjoittaa kovin sanoin katujengeistä uutuuskirjassaan ja toteaa jopa yllättyneensä niiden olemassaolosta.
"Ensivaikutelmani perusteella kyseessä oli jokin lahkon tyyppinen porukka, jossa friikki etunenässä näyttää hullua esimerkkiä ja epämääräinen lauma seuraa perässä, repussaan todennäköisesti huumeita ja kasa muita ongelmia."
Näin erikoissyyttäjä Perttu Könönen kuvailee ensivaikutelmaansa katujengiasiassa tuoreessa kirjassaan Syyttäjä I (Johnny Kniga, 2025), jonka hän on kirjoittanut yhdessä toimittaja-kirjailija Janne Huuskosen kanssa.
Könönen pääsi ensimmäisen kerran kosketuksiin katujengien kanssa juttukokonaisuudessa, jossa tuomittiin Milan Jaff ja Yahue Mohamud noin kuuden vuoden vankeuteen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Rikos koski suunnitelmaa väkivallanteosta ravintola Kaivohuoneella lokakuussa 2021.
Hovioikeus tuomitsi Jaffin ja Mohamudin myös Espoossa syyskuussa 2021 tapahtuneesta ampumisesta, jonka tiimoilta he syyllistyivät tapon yritykseen.
– Luulin nähneeni jo melkein kaiken mahdollisen vakavista rikoksista ja jengeistä. Ajattelin, etteivät katujengit voineet olla mitään kovin mullistavaa auringon alla, Könönen kirjoittaa.
Hän kertoo suhtautuneensa "vähän nihkeästi" katujengiasiaan, vaikka ottikin poliisin tutkimat rikosnimikkeet vakavasti.
"Miksi itseään pitää työntää niin paljon esille?"
Könönen mainitsee kirjan katujengiosuudessa nimeltä Milan Jaffin.
Hän kertoo, että varhaisin mielikuva hänestä on "omituinen Youtube-video", jossa Jaff kaataa maitoa metrossa.
– Mietin, mikä nuorta miestä oikein vaivasi. Ensimmäinen ajatus oli, että kaverilla oli pahoja ongelmia ja hän tarvitsisi ammattiapua ja pian.
Hän toteaa, että Jaffin toiminnassa korostui huomion hakeminen ja häiriköinnin kuvaaminen ja julkaiseminen sosiaalisessa mediassa.
– Se oli uusi ilmiö suomalaisessa rikostodellisuudessa. Miksi itseään pitää työntää niin paljon esille?
Hän toteaa kuitenkin, että some-esiintyminen on "ihan ok" niin kauan kuin se ei liity mitenkään rikoksiin, mutta toteaa, että somen käyttö näyttää pahentavan ongelmayksilöiden ongelmakäytöstä.
Lue myös:Milan Jaff haluaa lähteä Suomesta vapaaehtoisesti
Näihin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset poliisi tahtoo karkottaa Suomesta
"Keskittyi lähinnä pukeutumiseensa"
Könönen toteaa, että Jaffin ja kumppaneiden juttu ei kaikesta huolimatta ollut kovin monimutkainen.
Hän myös kirjoittaa saaneensa "päävoiton" tuomariarvonnassa, sillä tuomariksi juttuun osui henkilö, jonka tuomioista ei Könösellä ole ollut koskaan valittamista.
Käräjäoikeuden istuntoja hän kuvailee rauhallisiksi.
– Johtohahmo Jaff käyttäytyi käräjäoikeudessa yllättävän asiallisesti ja näytti siltä, että hän keskittyi enemmänkin lähinnä pukeutumiseensa oikeussalissa. Välillä Jaffin yllä oli oikein siisti puku ja toisinaan musiikkivideoillakin näkynyt koristeltu ”track suit”.
Hovioikeus ei lopulta pitänyt Jaffin johtamaa katujengiä "järjestäytyneenä rikollisuuteena".
– Jos ajattelen kriittisesti syyttäjän toimintaa hovioikeuden pääkäsittelyssä, niin minun olisi ehkä pitänyt pyörittää DJ:nä juttuun liittyviä gangstaräppivideoita enemmän, Könönen kirjoittaa.
Hänen mukaansa videoista näkyy sanallista viestintää tehokkaammin, kuinka toiminnan keskiössä olivat aseet, uhkailu ja rahaa tuova rikollisuus.
Könönen pohtii kirjassaan, että myös järjestäytynyt rikollisuus muuttuu maailman mukana.
– Onkin melkein turhaa kysyä, miksi nykynuori haluaisi samastua muodikkaasti pukeutuvaan sulavapuheiseen räppäriin, jolla on valtava ego ja joka on tosielämässäkin kunnostautunut ammuskeluissa ja puukko- ja nyrkkihipoissa. No, maailma muuttuu, Eskoseni. Miksi ihmeessä järjestäytyneen rikollisuuden pitäisi jämähtää vanhanaikaiseksi?