Tuomioistuinvirasto varoitti vastikään, että käsittelyajat tuomioistuimissa pitenevät jatkossa entisestään. Tämä johtuu viraston mukaan siitä, että vuoden 2022 budjettiesityksen määrärahat eivät vastaa tarvetta.
Tuomioistuinviraston ylijohtajan Riku Jaakkolan mukaan käsittelyajat tuomioistuimissa ovat jo nyt joissain asiaryhmissä kohtuuttoman pitkiä.
– Yksiselitteisesti on vaikeaa määritellä, mikä on kohtuullinen aika kussakin asiassa. Mutta kun puhutaan ainakin yli vuoden käsittelyajoista ennen kuin asian saa oikeudessa esille, niin kyllä silloin voi sanoa, että se on kohtuuttoman pitkä, Jaakkola sanoo.
Lue myös: Poikkeuksellisen julman raiskauksen tehnyt mies pakoili oikeutta ja teki sadistisen murhan – olisiko teko estetty, jos viranomaiset toimisivat toisin?
Jaakkolan mukaan selkein ratkaisu ongelmaan olisi nimenomaan raha, jolla palkattaisiin tuomioistuimiin lisäkäsiä töihin. Tuomioistuinviraston tämänhetkisen arvion mukaan tuomioistuimiin tarvittaisiin noin 200 henkilötyövuotta lisää.
Jaakkola huomauttaa, että laissa tietyt asiat on säädetty kiireellisenä käsiteltäviksi ja niin tehdään jatkossakin. Kiireellisiä ovat esimerkiksi rikosasiat, joissa vastaaja on vangittuna ja hallintoasioista esimerkiksi lastensuojeluasiat.
– Mutta ennen kaikkea tuomioistuimessa tulevat käsittelyajat kasvamaan niissä asioissa, joita ei ole säädetty käsiteltäväksi kiireellisenä, koska niitä voimavaroja täytyy kohdentaa ensisijaisesti kiireellisenä käsiteltäväksi määrättyihin asioihin.
Jaakkolan mukaan tälläkin hetkellä asioissa, joita ei ole säädetty kiireellisenä käsiteltäväksi, kestoa pitäisi saada lyhennettyä kuukausilla.
– Osassa tuomioistuimista joissakin asiaryhmissä saattaa olla yli kahdenkin vuoden keskimääräisiä käsittelyaikoja. Siellä käsittelyaikaa pitäisi saada lyhennettyä ainakin vuodella.
Hometalokauppariita voi venyä
Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju käyttää hometalokaupoista syntynyttä riita-asiaa esimerkkinä venyvän käsittelyn ongelmista: Jos ostaja haluaa purkaa kaupan, mutta myyjä ei siihen suostu, voivat molemmat osapuolet joutua odottamaan asian ratkeamista vuosia.
– Ostaja ehkä ei pysty asumaan kohteessa, koska se voi olla terveydelle vaarallinen, mutta ei sitä kannata alkaa kummankaan osapuolen korjaamaan, koska ei tiedetä, puretaanko kauppa vai ei, hän sanoo.
Lue myös: Kommentti: Aarnio-oikeudenkäynnit ovat jatkuneet pian kahdeksan vuotta – ja se on liikaa
Pitkittyvien esitutkintojen ja käsittelyaikojen ongelmana on myös henkilötodistelun mahdollinen heikkeneminen. Jaakkola toteaa, että henkilötodistelun luotettavuus kärsii, mitä kaukaisemmista asioista on kyse.
– Se voi vaikuttaa oikeusvarmuuteen ja oikeusturvaan, jos todistajina kuultavien henkilöiden muistikuvat ovat jo ajan kulumisen vuoksi heikentyneet.
Isot vyyhdit sitovat käsiä
Viime vuosina oikeudenhoitajien pöydille on tullut laajoja vyyhtejä, kuten huumejuttu Katiska tai Liberian sotarikosoikeudenkäynti. Isot jutut sitovat paljon resursseja poliisista tuomioistuimeen.
Suomen poliisijärjestöjen liiton (SPJL) puheenjohtaja Jonne Rinteen mukaan isoihin juttuihin löydetään kyllä resurssit, mutta huoli on siitä, mitä se tarkoittaa muille jutuille. Rinne kertoo, että rikosilmoitukset esikäsittelevä yksikkö joutuu lopettamaan tutkintoja alkuunsa, koska kaikkea ei yksinkertaisesti voi tutkia.
– Tämmöisiä arkipäivän rikoksia jää yhä enemmän tutkimatta, tästä olemme erittäin huolissamme. Mutta jos meillä ei olisi esikäsittely-yksikköä, jossa tehdään tällaista rajoittamista, pitäisi meidän tutkia ihan kaikkia rikoksia pikkuisen.