Tuomioistuinviraston mukaan oikeusistuinten juttusuman purkamiseen voi mennä 2–3 vuotta. Myös jonotusajat mielentilatutkimuksiin ovat moninkertaistuneet.
Koronaviruspandemian aiheuttaman jutturuuhkan purkamiseen tuomioistuimissa voi mennä jopa kolme vuotta, Tuomioistuinvirasto arvioi.
– Arvioidaan, että kestää kaksi, kolme vuotta ennen kuin ruuhkat saadaan kokonaan purettua, ja sekin edellyttää lisäresurssien saamista, sanoo Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola STT:lle.
Lue myös: Putkavideo puhuttaa – milloin poliisilla on oikeus käyttää voimakeinoja? Poliisijohtaja: "Rikosepäilyjen salaaminen ei ole poliisin intressissä"
Keväällä pahimpaan korona-aikaan suuri osa oikeuskäsittelyistä jouduttiin keskeyttämään. Huonoin tilanne on ollut käräjäoikeuksien rikosasioissa, joita oli keskeytyksissä pahimmillaan 6 000.
– Kansalaiselle tämä näkyy tietty niin, että käsittelyajat pitenevät. Mitään keskimääräisiä lykkäysaikoja ei kuitenkaan pysty sanomaan, koska asiat ovat niin erilaisia, Jaakkola kertoo.
"Oikeusturvan taso ei ole sama, kun asiat viivästyvät"
Jaakkolan mukaan tilanne on pahin käräjäoikeuksissa, koska niissä juttumäärä on muutenkin suurin ja valtaosa asioista pitää käsitellä suullisessa pääkäsittelyssä.
– Rikosasioissa ei myöskään ole kyse vain siitä, kuinka paljon tuomarit pystyvät istumaan juttuja käräjäoikeuksissa. Lisäksi tarvitaan syyttäjiä syyttämään asioita, Jaakkola sanoo.
Lue lisäksi: Lahden putkapahoinpitely ei ole ainoa laatuaan – keskisormea poliisille näyttänyt mies tönäistiin voimalla pleksilasiin vuonna 2014, poliisille tuomio
Myös istuntosalien määrä rajoittaa sitä, kuinka paljon asioita voidaan käsitellä.
– Tilaa on vaikea löytää erityisesti isoille jutuille, joissa käsittelyyn vaaditaan useita päiviä tai viikkoja. Lisäksi käsittelyt pitää saada sopimaan tuomioistuimen ja tuomarin kalenterien ohella myös syyttäjien ja asianajajien aikatauluihin. Yhtälö ei ole aivan helppo.
Jaakkola vakuuttaa, että asiat hoidetaan kuitenkin kuten pitää, vaikka käsittelyt lykkääntyvätkin.
– Kenenkään ei tarvitse pelätä, että lopullisia oikeudenmenetyksiä, kuten vanhentumisia, tapahtuisi, siitä tuomioistuimissa huolehditaan aina. Mutta ei oikeusturvan taso ole sama, kun asiat viivästyvät.
Oikeudenkäynnit odottavat mielentilatutkimusten tuloksia
Osaltaan rikosasioiden käsittelyä viivästyttää se, että jonotusajat mielentilatutkimukseen ovat venähtäneet moninkertaisiksi koronapandemian takia. Keväällä sairaalat joutuivat laittamaan suurimman osan tutkimuksista jäihin varotoimena viruksen leviämistä vastaan.
Mielentilatutkimuksia tehdään yleensä henkirikos- tai muissa väkivaltarikosjutuissa. Siinä arvioidaan, oliko ihminen rikoksen tekohetkellä syyntakeinen, eli ymmärsikö hän tekoaan tai pystyikö säätelemään käyttäytymistään. Syyntakeettomaksi todetut määrätään yleensä tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Lue myös: Törkeiden väkivaltarikosten määrä kasvoi Helsingissä rajusti koronakeväänä ja kesällä – poliisilta suorasanainen avautuminen: "Onko tahdonvastaisen hoidon kynnys meillä liian korkea?"
Useimmiten tuomioistuin päättää mielentilatutkimukseen määräämisestä oikeudenkäynnin aikana. Käsittelyä jatketaan vasta kun tutkimus on valmistunut, joten jos sen tekeminen venyy, samoin käy myös oikeudenkäynnille.
Niuvanniemen sairaalan ylilääkäri Kari Ojala kertoo, että tavallisen 2–3 viikon odotusajan sijaan mielentilatutkimukseen pääsyä joutuu tällä hetkellä odottamaan noin kaksi ja puoli kuukautta. Niuvanniemessä tehdään runsaat puolet kaikista mielentilatutkimuksista.
Ojalan mukaan tutkimuksen luotettavuudelle tällä ole oleellista merkitystä.
– Mielentilatutkimus tehdään aina tekoon nähden viiveellä, hyvin harvoin pääsemme ketään akuuttitilanteessa arvioimaan. Vaikka tutkimus tehtäisiin jo esitutkinnan aikana, yleensä silloinkin teosta on kulunut jo kuukausia. Enemmänkin haittoja ovat se, että oikeusprosessi ja toisaalta henkilön ohjautuminen asianmukaiseen hoitoon pitkittyvät.