Rikospaikka perkasi, mistä nöyryytysväkivallassa on kyse.
Nöyryytysväkivallasta tulee rangaistuksen koventamisperuste heinäkuun alusta alkaen. Rikospaikan Murharyhmän jäsenet pitävät lakimuutosta tervetulleena.
– Hyvä, että lainsäätäjä on ajan hermoilla ja rikosmaailman muutoksiin reagoidaan, erikoissyyttäjä ja jengisyyttäjänä tunnettu Perttu Könönen sanoi.
Erityisesti nuorten alistava ja nöyryyttävä väkivalta on lisääntynyt viime vuosina hälyttävästi.
Nöyryytysväkivaltatapauksissa uhri pahoinpidellään tai ryöstetään, minkä jälkeen hänet pakotetaan esimerkiksi riisuutumaan tai nuolemaan tekijöiden kenkiä. Nöyryyttäminen voi olla myös uhrin voimakasta sanallista pilkkaamista.
Usein nöyryytys kuvataan ja video jaetaan sosiaalisessa mediassa.
– Vuodesta 2015 alkaen nämä ovat lisääntyneet rajusti ja ilmiö on noussut esiin myös tyttöjen piirissä. Tytötkin saattavat nöyryyttää toinen toisiaan, rikostarkastaja (evp.) Petri Rainiala sanoi.
Lue myös: Nuorten ryöstörikoksissa uutena piirteenä nöyryytysväkivalta ja kuvaaminen
"Oman pienen egon nostamista"
Helsingin poliisilaitoksen murharyhmän entinen päällikkö Kari Tolvanen totesi, että nöyryyttämisen kaltaista toimintaa on rikollismaailmassa ollut aiemminkin.
– Esimerkiksi ammattirikolliset keskenään kaappasivat velallisen, uhkasivat ampua ja panivat polvilleen. Mutta siellä motiivina oli velanperintä tai kosto ehkä kalvamisesta. Näillä nuorilla motiivina ei niinkään ole se kosto tai velanperintä vaan nöyryyttäminen, sen kuvaaminen ja videon jakaminen someen. Oman pienen egon nostaminen. Motiivi on siis ihan toinen, Tolvanen sanoi.
– Haetaan sitä arvostusta kavereiden piirissä. Liittyy rikollisen kulttuurin ihannointiin, Rainiala lisäsi.
Tolvanen muistutti, että nöyryyttämisväkivalta ei ole kuulunut suomalaiseen kulttuuriin, kuten ei kunniaväkivaltakaan.