Rikospaikka perkasi, mistä nöyryytysväkivallassa on kyse.
Nöyryytysväkivallasta tulee rangaistuksen koventamisperuste heinäkuun alusta alkaen. Rikospaikan Murharyhmän jäsenet pitävät lakimuutosta tervetulleena.
– Hyvä, että lainsäätäjä on ajan hermoilla ja rikosmaailman muutoksiin reagoidaan, erikoissyyttäjä ja jengisyyttäjänä tunnettu Perttu Könönen sanoi.
Erityisesti nuorten alistava ja nöyryyttävä väkivalta on lisääntynyt viime vuosina hälyttävästi.
Nöyryytysväkivaltatapauksissa uhri pahoinpidellään tai ryöstetään, minkä jälkeen hänet pakotetaan esimerkiksi riisuutumaan tai nuolemaan tekijöiden kenkiä. Nöyryyttäminen voi olla myös uhrin voimakasta sanallista pilkkaamista.
Usein nöyryytys kuvataan ja video jaetaan sosiaalisessa mediassa.
– Vuodesta 2015 alkaen nämä ovat lisääntyneet rajusti ja ilmiö on noussut esiin myös tyttöjen piirissä. Tytötkin saattavat nöyryyttää toinen toisiaan, rikostarkastaja (evp.) Petri Rainiala sanoi.
Lue myös: Nuorten ryöstörikoksissa uutena piirteenä nöyryytysväkivalta ja kuvaaminen
"Oman pienen egon nostamista"
Helsingin poliisilaitoksen murharyhmän entinen päällikkö Kari Tolvanen totesi, että nöyryyttämisen kaltaista toimintaa on rikollismaailmassa ollut aiemminkin.
– Esimerkiksi ammattirikolliset keskenään kaappasivat velallisen, uhkasivat ampua ja panivat polvilleen. Mutta siellä motiivina oli velanperintä tai kosto ehkä kalvamisesta. Näillä nuorilla motiivina ei niinkään ole se kosto tai velanperintä vaan nöyryyttäminen, sen kuvaaminen ja videon jakaminen someen. Oman pienen egon nostaminen. Motiivi on siis ihan toinen, Tolvanen sanoi.
– Haetaan sitä arvostusta kavereiden piirissä. Liittyy rikollisen kulttuurin ihannointiin, Rainiala lisäsi.
Tolvanen muistutti, että nöyryyttämisväkivalta ei ole kuulunut suomalaiseen kulttuuriin, kuten ei kunniaväkivaltakaan.
– Ryöstöjen ja pahoinpitelyjen tekijöistä suhteellisesti suurin osa tulee joistakin muista kulttuureista kuin Suomesta. Sieltä ne vaikutteet tulevat. Tuontitavaraa ulkomailta, Tolvanen sanoi.
Lue myös: Lapsiasiainvaltuutettu nuorten kuvaamista väkivaltavideoista: ”Halutaan lietsoa pelkoa ja kauhua”
Koventamisperustetta tulisi käyttää
Murharyhmän jäsenten mukaan lakimuutoksen ennalta estävää vaikutusta on vaikea arvioida. Toinen asia on, kuinka paljon rangaistukset käytännössä kovenevat, jos väkivaltarikokseen liittyy nöyryyttäviä piirteitä.
– Lain mukaanhan sitä rangaistusta tulee sitten koventaa. Se voi olla kuukausia tai jopa vuosi kaksikin jossain yksittäisessä tapauksessa, Könönen arvioi.
– Tuomioistuimien tuomareiden pitäisi nyt ryhdistäytyä. Jos yhteiskunnallisesti vakavissa rikoksissa koventamisperusteita voi käyttää, tuomareiden pitäisi myös antaa kovempia rangaistuksia niistä. Sinänsä rangaistusmaksimit kyllä riittävät, Tolvanen sanoi.
Myös Könösen mielestä tuomareilta vaaditaan nyt ennen kaikkea rohkeutta rangaistusten määräämisessä.
– Rangaistuksen mittaaminen on laajempi ongelma. Väkivaltaa ja sen laatua pitäisi arvioida muillakin kriteereillä, ettei se ole vain sekuntikellolla mittaamista tai lyöntien tai potkujen määrän arviointia, Könönen lisäsi.
Katso videolta Murharyhmän koko keskustelu nöyryytysväkivallasta. Koko Rikospaikan jakso löytyy MTV Katsomosta.