Yleinen kansantauti tuhrii aivot – nämä ovat parhaat keinot pienentää dementiariskiä

Väestön ikääntyminen ja sairastavuus uhkaavat lisätä muistisairaiden määrää. Uutisaamussa vierailleet asiantuntijat kertoivat, mitä toimenpiteitä vaaditaan, jotta dementiapommi ei räjähtäisi käsiin.

Muistisairauksien odotetaan lisääntyvän ihmisten eläessä yhä pidempään. Dementoivien sairauksien yleistymiseen myötävaikuttavat myös pitkäaikaissairaudet, kuten arviolta puolen miljoonan suomalaisen potema diabetes. 

Tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi tai useampi pitkäaikaissairautta keski-iässä on yhteydessä moninkertaiseen dementiariskiin myöhemmin elämässä. Yli viisikymppisistä suomalaisista puolella on vähintään yksi niin sanottu perussairaus. Monisairaita eli vähintään kahta pitkäaikaissairautta potevia on 18–64-vuotiaista miehistä noin 31 prosenttia ja naisista 44 prosenttia. 

Miltä tulevaisuus näyttää, kun yhtälöön lasketaan mukaan väestön ikääntyminen? Kansanterveystieteen professori Mika Kivimäki arvioi Uutisaamussa, että Suomessa olisi vuonna 2050 noin 150 000 muistisairasta eli noin kolmannes enemmän kuin tällä hetkellä. 

Maailmanlaajuisesti tilanne näyttää karummalta: tällä hetkellä dementiaa sairastaa noin 57 miljoonaa ihmistä ja määrän arvioidaan nousevan 150 miljoonaan vuonna 2050.

Noin 14 500 suomalaista saa vuosittain dementiadiagnoosin. Yllä olevalla videolla kerrotaan, missä vaiheessa lääkekehitys parantumattomaan sairauteen on ja millä tavalla elintavat vaikuttavat jo sairastuneen muistiin.

Verisuonten terveys tärkeää aivoille

Brittiväestöön perustuvassa tutkimuksessa eniten dementian puhkeamista ennusti diabetes, joka on ennestään tunnettu muistisairauksien riskitekijä.

– Diabeteksen tiedetään vaikuttavan pienten verisuonten kuntoon. Sillä tavalla se voi heikentää myös aivojen tilannetta, koska aivoissa keskeinen asia on aivoverieste, joka estää sen, ettei epäpuhtauksia mene verestä aivoihin ja aivot pysyvät steriileinä. Diabetes nimenomaan heikentää tätä aivoveriestettä, Kivimäki selittää.

Valtimotautien vahvaa yhteyttä dementiaan selittää verisuonten ahtautumisesta johtuva aivojen verenkierron heikkeneminen. Korkea verenpaine, josta kärsii kaksi miljoonaa suomalaista, voi johtaa aivoverenkiertohäiriöön tai pienempiin vuotoihin, jotka nekin rappeuttavat aivoja.

Uutisaamu nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana. 

Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä

Terveelliset elintavat avainasemassa

Terveelliset elintavat ennaltaehkäisevät tyypin 2 diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja, ja näin myös muistisairauksien puhkeamista.

Keski-iän elintapamuutosten vaikutusta muistiin tutkinut Jenni Lehtisalo THL:stä mainitsee tärkeimmiksi dementiariskiä pienentäviksi elämäntavoiksi terveellisen, paljon kasviksia ja pehmeitä rasvoja ruokavalion sekä riittävän liikunnan. 

– Aivojen kannalta on tietysti myös tärkeätä aivojen käyttö keski-iästä ihan vanhemmalle iälle asti, Lehtisalo sanoo.

Terveellisten elintapojen lisäksi kriittistä on huolehtia verenpaineesta ja kolesterolista sekä jo puhjenneiden pitkäaikaissairauksien hyvästä hoidosta. Mika Kivimäki nostaa tikunnokkaan myös alkoholin käytön vähentämisen ja tupakoinnin lopettamisen.

– Aika selvästi näkyy, että tällainen voimakas humalahakuinen sammumiseen johtava alkoholinkäyttö on sellainen, mikä selvästi lisää dementiariskiä myöhemmällä iällä.

Yhteiskunnaltakin vaaditaan toimia

Yhteiskunnalta Lehtisalo toivoo toimenpiteitä erityisesti väestön painokehitykseen puuttumiseen. Reilusti yli puolet suomalaisista aikuisista on vähintään ylipainoisia. Liikakilot altistavat pitkäaikaissairauksille ja lihavuus nostaa selvästi myös dementiariskiä. 

Terveellisen ympäristön luominen ei ole yksilön vastuulla, Lehtisalo muistuttaa. Painonhallintaa edistäviä tapoja pitäisi edistää pienestä pitäen esimerkiksi lähiliikuntapaikoilla, koululiikunnalla ja epäterveellisten tuotteiden mainontaan puuttumalla.

Keski-ikäisille sen sijaan tulisi tarjota moniammatillista tukea elintapamuutoksiin lääkehoidon lisäksi. Terveyseroja tulisi tasata, sillä sairastavuutta lisäävillä riskitekijöillä on tapana kasaantua. 

Lehtisalo muistuttaa, että ihmiset kyllä useimmiten tietävät, miten heidän pitäisi elää sairastumisriskiään pienentääkseen. Käytännön tasolla toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa.

– Panostuksia ennaltaehkäisyyn tarvitaan terveydenhuoltoon kanssa, hän sanoo. 

Katso koko haastattelu alla olevalta videolta.

10:12

OIKAISU 09.02.2022: Toisin kuin jutussa aiemmin mainittiin, yli viisikymppisistä suomalaisista yli puolella on vähintään yksi perussairaus, ei kahta. Lisätty tieto monisairaiden aikuisten määrästä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja