Tuore laaja yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille ja erityisesti alailmakehän otsonille on vahvasti yhteydessä kohonneeseen riskiin sairastua emfyseemaan eli keuhkolaajentumaan.
Tutkijat vertaavat tiedotteessa ilmansaasteiden vaikutusta tupakointiin. Jos ihminen asuu alueella, jossa alailmakehän otsonitasot ovat korkeat, hänen riskinsä sairastua emfyseemaan on sama kuin ihmisellä, joka on polttanut askillisen tupakkaa 29 vuoden ajan.
Jo aiemmissa tutkimuksissa ilmansaasteille altistumisen on osoitettu olevan selvästi yhteydessä sydän- ja keuhkosairauksiin ja sitä kautta kuolleisuuteen. JAMA-tiedelehdessä julkaistut tulokset kuitenkin alleviivaavat, kuinka voimakas ilmansaasteiden vaikutus on keuhkojen terveyteen.
Erityisen haitallinen vaikutus näyttää olevan alailmakehän otsonilla, pienhiukkasilla, typen oksideilla ja mustalla hiilellä. Tutkijat pelkäävät, että ilmansaasteiden haitallinen vaikutus lisääntyy, kun ilmastonmuutos kohottaa lämpötiloja. Lämpenevä sää tehostaa otsonipitoisuuksien kohoamista. Alailmakehän otsonin todettiin tutkimuksessa olevan keuhkoille kaikkein haitallisin saaste.
Esimerkiksi Suomessa alailmakehän otsonipitoisuuksien huomattiin kohonneen selvästi kesällä 2010 poikkeuksellisen hellejakson aikaan, kertoo Ilmatieteen laitos.
Lue myös: Saastuneita pienhiukkasia löydettiin ensi kerran istukoista – tutkijat varoittavat saasteiden vakavasta vaikutuksesta lasten terveyteen
Näin tutkimus tehtiin
Washingtonin yliopiston tutkijoiden johtamaan tutkimukseen osallistui yli 7000 yhdysvaltalaista 45–84-vuotiasta aikuista kuudelta metropolialueelta. Osallistujia tarkasteltiin lähes kahden vuosikymmenen ajan.
Tietokonekerroskuvauksen avulla tutkijat havaitsivat, että ilmansaasteet olivat yhteydessä keuhkolaajentuman kehittymiseen. Keuhkojen toiminnan heikentymisen tutkijat osoittivat spirometrialla, joka mittaa keuhkojen hengityskapasiteettia.
Kaikki osallistujat olivat tutkimuksen alkaessa terveitä. Tutkijat ottivat laskelmissaan huomioon muut keuhkolaajentumaan sairastumiseen vaikuttavat tekijät, kuten iän sekä aktiivisen ja passiivisen tupakoinnin. Altistuminen ilmansaasteille arvioitiin osallistujien asuinpaikan mukaan.
Tutkimuksen heikkoukseksi voi lukea sen, ettei siinä mitattu ilmansaasteiden määrää sisätiloissa, joissa ihmiset viettävät suurimman osan päivästään, mainitsee CNN.
Lue myös: Missä käyt lenkillä? Saasteet voivat kumota kävelyn terveyshyödyt
Alailmakehän otsonin määrä voi kohota ilmaston lämpenemisen seurauksena
Vahvin yhteys keuhkolaajentumaan huomattiin olevan alailmakehän otsonilla. Alailmakehän otsoni ärsyttää limakalvoja ja haittaa hengityselimistön toimintaa. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa pysyviä vaurioita keuhkokudokseen. Erityisen herkkiä otsonin terveyshaitoille ovat ihmiset, joiden keuhkojen toiminta on jo ennestään heikentynyt.
Alailmakehän otsonia ei pysty havaitsemaan silmin. Otsonia muodostuu auringonvalon vaikutuksesta ilmassa olevista typen oksideista ja hiilivedyistä, joita tulee liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta. Auringonvalo lisää otsonin määrää.
Tulevaisuudessa alailmakehän otsonin määrä saattaakin kohota ilmaston lämpenemisen seurauksena.
Lue myös: Tuore tutkimus: Ilmansaasteilla yhteys nuorten masennukseen – riski sairastua jopa nelinkertainen
Keuhkolaajentuma on krooninen sairaus
Keuhkolaajentumassa keuhkojen hengitysteho pienenee keuhkorakkuloiden seinämien vaurioituneiden ja pienten ilmatieden tuhoutumisen vuoksi, kertoo Hengitysliitto.
Taudin oireita ovat pitkäaikainen ja krooninen yskä, limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. Tyypillisesti oireet pahenevat rasituksen ja hengitystieinfektioiden yhteydessä.
Keuhkolaajentuma on krooninen sairaus, joka häiritsee elimistön kykyä siirtää happea elimistöön ja poistaa hiilidioksidia.
Lue myös: Nämä ammatit voivat olla vaaraksi keuhkoille – onko omasi joukossa?
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähteet: CNN, Science Daily, JAMA, Ilmatieteen laitos, Ymparisto.fi, Hengitysliitto