Sisäministeriön laskelma: Maahanmuuton prosesseja tehostamalla 25 miljoonan euron vuosisäästöt

Hallitusneuvotteluissa suurin kiista koskee tällä hetkellä maahanmuuttokysymyksiä.

Sisäministeriö on tehnyt hallitusneuvottelijoille omia ehdotuksiaan maahanmuutton hallitusohjelmakirjauksiksi. Ministeriön mukaan turvapaikkaprosessia tulisi nopeuttaa niin, että päätöksen saisi kuudessa kuukaudessa. Lisäksi toistuvien uusintahakemusten määrää tulisi ministeriön mukaan vähentää.

Ministeriö on myös toimittanut hallitusneuvottelijoiden pyynnöstä useita selvityksiä ja laskelmia siitä, miten maahanmuutosta voitaisiin säästää.

Lue lisää: Riikka Purra: Jos sopua ei tänään synny, neuvottelut katkeavat

Toistuvien uusintahakemusten vähentäminen toisi säästöjä

Sisäministeriön mukaan uusintahakemusten määrän vähentäminen, turvapaikkaprosessin nopeuttaminen ja palautusten ja vapaaehtoisten paluiden lisääminen toisivat yhteensä arviolta 25 miljoonan euron säästöt vuosittain.

Esimerkiksi uusintahakemusten vähentäminen noin neljänneksellä säästäisi vuosittain arviolta 2-3 miljoonaa euroa. 

Nykyisin uusintahakemuksia tehdään noin tuhat vuosittain, ja yksittäisten hakijoiden tekemien uusintahakemusten määrä on kasvanut.

– Tällä hetkellä uusintahakemuksia tekevät pääasiassa samat hakijat, minkä vuoksi puhutaan uusintahakemusten kierteestä. Monella kyse on kolmannesta, neljännestä tai jopa myöhemmästä hakemuksesta, ministeriön toimittamassa muistiossa kerrotaan.

Ministeriön mukaan uusintahakemusten suuri määrä johtuu erityisesti siitä, että hakijat eivät halua palata koti- tai pysyvään asuinmaahansa. Siksi osa kielteisen päätöksen saaneista tekee uuden turvapaikkahakemuksen välttyäkseen palautukselta. 

– Henkilölle, joka ei vapaaehtoisesti palaa kotivaltioonsa, eikä häntä kyetä viranomaistoimin palauttamaan, jää käytännössä kaksi vaihtoehtoa: joko hän tekee uusintahakemuksen ja palaa vastaanottojärjestelmään tai hän jää oleskelemaan Suomessa laittomasti, ministeriö toteaa.

Ministeriön mukaan uusintahakemusten tekemistä ei voida estää, mutta järjestelmää voisi muuttaa niin, että se ei kannustaisi tekemään uusintahakemuksen vastaanottopalvelujen saamiseksi. Vastaanottopalveluja voitaisiin rajata toistuvien uusintahakemuksen tekijöiltä. Vastaanottorahan, 348 e/kk sijaan heille voitaisiin maksaa laittomasti maassa oleskelevien ruokarahaa eli kiireellistä toimeentulotukea, joka on enimmillään 270 euroa kuukaudessa.

– Varmistetaan, että uusintahakemustilanteessa vastaanottopalveluja saa vain sen ajan ja sillä tasolla kuin EU:n vastaanottodirektiivi edellyttää. (...) Hakijalle tulee aina varmistaa terveydenhuollon saatavuus sekä ihmisarvon turvaava elintaso, ministeriö listaa.

Palautusten tehostaminen

Ministeriön mukaan palautusten ja vapaaehtoisten paluiden lisääminen voisi tuoda vuodessa noin seitsemän miljoonan euron säästöt. Suomesta palautetaan esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita tai rikosten perusteella käännytys- tai karkottamispäätöksen saaneita.

– Varmistetaan, että järjestelmässä ei ole enää henkilöitä, joiden osalta edellytykset palvelujen päättymiseksi olisi käsillä. Tällä hetkellä järjestelmässä on 247 henkilöä, joilla ei ole hakemusta vireillä. Selvitetään tarkemmin, voidaanko henkilöt poistaa järjestelmästä tai maasta. Säästöpotentiaali 4 milj. euroa/v, ministeriö listaa.

Lisäksi kolmen miljoonan euron säästöt voitaisiin saada lisäämällä vapaaehtoisten paluiden määrää.

– Tehostetaan maastapoistamistoimia tilanteissa, joissa henkilö on mahdollista palauttaa. Lisätään vapaaehtoisen paluun ja palautusten määrää valmistelemalla maastapoistamispaketti, joka sisältää yksityiskohtaiset keinot paluiden tehostamiseksi. Vapaaehtoisten paluiden arvioidaan lisääntyvän noin 5-15% vuosi, ministeriö listaa.

Hallitusneuvottelijat ovat olleet kiinnostuneita myös siitä, kuinka paljon säästöjä pakolaiskiintiön pienentäminen toisi.

Vuosien 2024-2027 oletuksena on 850 pakolaisen kiintiö. Ministeriön laskelmien mukaan pakolaiskiintiön laskeminen sadalla henkilöllä toisina vuosina 2024-2027 noin 10 miljoonan euron säästöt.

Ministeriöiden toimittamat laskelmat ja selvitykset eivät suoraan tarkoita, että kyseisistä asioista neuvoteltaisiin hallitusneuvotteluissa. Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) on kuitenkin sanonut, että asiantuntijakuulemiset luovat perustan päätöksenteolle hallitusneuvotteluissa.