Kansainvälisen turvallisuustilanteen muuttuminen näkyy myös maailmanlaajuisessa asekaupassa.
Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tuoreen raportin mukaan tärkeimpien asejärjestelmien tuonti Eurooppaan lisääntyi liki 50 prosenttia, kun tilannetta vertaillaan vuosien 2013–17 ja 2018–2022 välillä.
Euroopan maista Ukraina nousi Siprin mukaan maailman kolmanneksi suurimmaksi aseiden tuojaksi viime vuonna. Edelle menivät vain Qatar ja Intia. Venäjän hyökkäyksen aiheuttama muutos on huomattava, sillä vuosina 1991–2021 Ukrainaan tuontiin Siprin mukaan vain suhteellisen vähän asejärjestelmiä.
Kaikkiaan aseiden vienti ja tuonti on ollut Siprin mukaan laskusuunnassa: vuosien 2013–17 ja 2018–2022 välillä se väheni noin viisi prosenttia. Eniten väheni asetuonti Afrikan maihin (40 prosenttia), mutta suunta oli alaspäin myös Amerikoissa sekä jonkin verran Lähi-idässä.
– Venäjän hyökkäyksen jälkeen Euroopan maat haluavat tuoda aseita enemmän ja nopeammin. Strateginen kilpailu jatkuu myös muualla. Asetuonti Itä-Aasiaan on kasvanut ja pysyy korkealla tasolla Lähi-idässä, Siprin vanhempi tutkija Pieter D. Wezeman tiivistää.
Ranskan asevienti lähestyy Venäjän tasoa
Sota Ukrainassa on vaikuttanut myös siihen, että Venäjän asema maailman toiseksi suurimpana aseiden viejänä alkaa olla hiljalleen uhattuna. Maan osuus aseviennistä laski 22 prosentista 16:een ajanjaksojen 2013–17 ja 2018–2022 välillä.
Siprin mukaan Venäjä keskittyy nyt aseistamaan omia asevoimiaan, minkä lisäksi kysyntä ulkomailta pysyy alhaisena Venäjän vastaisten pakotteiden vuoksi.
Venäjän viennin vähentyessä asemaansa on vahvistanut muun muassa Ranska, jonka kolmossija globaalin aseviennin kärkikastissa vahvistui edellä mainittuina vuosina 7:stä 11 prosenttiin. Samaan aikaan Yhdysvaltain asema maailman tärkeimpänä aseistajana on yhä kiistattomampi: sen osuus maailman aseviennistä nousi 33:sta peräti 40 prosenttiin.