Pelko epäonnistumisesta virheherkässä lajissa aktivoi huippu-urheilijassa monia fyysisiä esteitä onnistuneen suorituksen tekemiselle, kertoo urheilupsykologi Tuomas Grönman. Tokion olympialaisissa telinevoimistelutähti Simone Biles on nostanut huippu-urheilun karut puolet esiin.
LUE MYÖS: Paineiden alla musertuneelta Simone Bilesilta tärkeä puheenvuoro, joka kertoo raa'an totuuden – ”Rakastamani asia on riistetty”
Biles vetäytyi telinevoimistelun joukkuekilpailusta tunnettuaan epävarmuutta suoriutumisestaan eritasonojapuilla. Hän ilmoitti keskiviikkona, ettei myöskään puolusta moniottelun olympiakultaansa Tokiossa.
Voimistelutähti ei suostunut verhoamaan keskeytystä fyysiseen loukkaantumiseen, vaan kertoi suoraan vetäytymisen johtuneen mielenterveyssyistä.
Biles on myöntänyt kärsineensä mielenterveysongelmista jouduttuaan nuorena seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Tokion olympialaisten lykkääntyminen vuodella eteenpäin on osaltaan ollut pahentamassa ahdistusta.
Tuomas Grönman on urheilupsykologina hoitanut monia epävarmuuksien kanssa kamppailevia urheilijoita. Hän tietää, että Bilesin tapauksessa totuttu menestystaso ja lajin herkkyys lisäävät entisestään urheilijan kokemaa painolastia.
– Ajattelu vaikuttaa tunteisiin ja käyttäytymiseen sekä myös kaikkiin autonomisen hermoston toimintoihin, Grönman kertoo.
– Pelko generoi pelottavia ajatuksia, mikä tuo taas lisää pelkoa, aktivoi siihen liittyviä hormonaalisia toimintoja, ja sympaattinen hermosto aktivoituu. Myös käyttäytyminen voi muuttua. Alat esimerkiksi varmistella tai et ole yhtä lailla rento fyysisesti, hän luettelee.
Kroppa unohtaa opitut liikkeet
Pelkoa epäonnistumisesta lisää telinevoimistelun kaltaisessa lajissa myös suuri loukkaantumisen riski.
– Se on laji, jossa täytyy luottaa siihen, että kroppasi muistaa ja osaa sen, mitä olet harjoitellut miljoonia kertoja. Pelko tuo automatisoidut taidot tietoiseen ajatteluun, alat miettiä niitä liikaa, ja sitten ne eivät olekaan enää samalla tavalla synkroniassa. Silloin riski todella kasvaa, että sinulle tulee joku virhe.
– Absoluuttisella huipulla urheilussa kärkkyy masentuneisuus, ahdistus ja pelko koko ajan. Se ei ole välttämättä psyykkisesti terveellisin ympäristö, Grönman lisää.
Supertähtien esimerkki tärkeää
Yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä urheilijoista, uimari Michael Phelps antoi Bilesille julkisen tukensa koettuaan itse omalla urallaan masennusta ja ahdistusta.
Grönman pitää hyvänä, että aivan kirkkaimmalla huipulla olevat urheilijat tuovat omat henkiset ongelmansa esiin.
– Hyvä puoli siinä on se, että monet nuoret painivat suorituspaineiden kanssa ehkä sellaisessa harhakuvassa, että huipulla olevat pärjäävät aina, niin kyllä se voi tuoda helpotusta, että maailman parhaillakin on vaikeuksia, hän sanoo.