Akantameba voi päätyä silmään esimerkiksi uintireissulla.
Ulkomaisissa medioissa näkee aika-ajoin kauhutarinoita ameeboista, jotka päätyvät ihmiskehoon esimerkiksi veden kautta. Suomessakin likaisesta vedestä voi saada ameban aiheuttaman tulehduksen.
Lue myös: Kukka-Maarian kahdeksan vuoden piina – sairastui virolaisesta kylpylästä: "Luulin jonkin repeävän sisälläni"
Akantameba voi päätyä silmään
Akantameba-alkueläintä esiintyy paitsi maaperässä, myös järvissä ja lammissa. Se voi päätyä silmään esimerkiksi uintireissulla.
Akantameba voi silmään päästyään aiheuttaa sarveiskalvotulehduksen. Riskiä tulehdukseen lisäävät piilolinssien käyttö sekä uiminen likaisessa vedessä, kertoo Terveyskirjasto.
Tila on kuitenkin hyvin harvinainen. Pelkkä veden osuminen silmään riittää harvoin sairastuttamaan.
– Yleensä se vaatii sen, että silmän pinnassa on pieni vamma eli että sarveiskalvon epiteeli on jotenkin vahingoittunut. Akantameba osaa oikeasti ryömiä kudoksen läpi sarveiskalvon sisään, HYKS:n Silmäklinikan osastonylilääkäri Timo Tervo kuvaili MTV Uutisten haastattelussa vuonna 2016.
– Akantamebat kuuluvat Suomen luontoon. Sellaisen voi saada silmäänsä lammista, ojista tai järvistä. Merivedessä niitä ei yleensä ole.
Lue myös: Eläinlääkäri kertoo, kuinka vaarallista jätettä koirankakka on: "Kyllähän niissä on taudinaiheuttajia"
Voi huonontaa näköä pysyvästi
Silmän akantamebatulehdus oireilee kipuna ja valonarkuutena. Silmä voi vuotaa.
Tulehdus voi olla hankala ja pitkittyessään se voi huonontaa näköä pysyvästi. Siksi epäily tulehduksesta vaatii aina käyntiä silmälääkärissä.
Hoito kestää useita kuukausia. Alkuvaiheessa lääkettä annostellaan silmään tunnin välein vuorokauden ympäri.
Muitakin tauteja
Muitakin tauteja järvestä voi löytyä. Esimerkiksi vesilintujen loinen, mikroskooppisen pieni imumato, voi aiheuttaa ihoreaktioina ilmenevää järvisyyhyä. Järvisyyhy eli uimarinkutka aiheuttaa ihon pistelyä, punoitusta ja kutinaa.
Imumato ei voi lisääntyä ihmisessä ja se kuolee lopulta. Oireet häviävätkin hoidotta yleensä viikossa.
Imumatojen kiinnittymistä ihoon voi vähentää menemällä heti uinnin päätyttyä suihkuun. Ihon voi kuivata pyyhkeellä hankaamalla, vinkkaa Terveyskirjasto.
Yleisiä uimarantoja ylläpidetään ja huolletaan, joten niillä järvisyyhy ei yleensä ole ongelma.
Katso myös: Uimaopettaja kertoo ensimmäisen asian, joka pitää opettaa lapselle uimaan mennessä! Juttu jatkuu videon alla.
2:03
Norokin voi vaania rannalla
Suomessa ja muissa hyvän hygienian maissa norovirus on yleisin äkillisten suolistoinfektioiden aiheuttaja. Se tarttuu esimerkiksi ihmisulosteen saastuttamasta vedestä: uimarannalla viruksen saastuttamaa vettä joutuu suuhun esimerkiksi sukeltaessa. Esimerkiksi Vaasassa kahdelta uimarannalta löytyi 2019 vatsatautia aiheuttavaa norovirusta.
Norovirus tarttuu herkästi ja pienikin määrä virusta riittää.
Lue myös: Esikoinen toi noroviruksen päiväkodista vauvaperheeseen – pian Teija oli sydän kurkussa: "Hetken ajattelin, että nyt hän kuoli"
Älä mene uimaan sinileväiseen veteen
Jos rannalla on varoitus sinilevästä, sitä kannattaa aina uskoa: suihkussa käyminen jälkikäteen ei suojaa sinilevän myrkyltä, jos vettä vahingossa nielaisee uinnin aikana.
Sinilevän myrkylliset syanobakteerit ovat haitallisia hermostolle ja maksalle ja voivat aiheuttaa pahoinvointia, päänsärkyä ja kuumetta sekä voimakkaita suolisto-oireita.
Katso myös: Voiko järvivettä juoda? Tässä totuus kesäisistä vesimyyteistä:
0:54
Lue myös: Voiko järveen mennä uimaan, jos on kuukautiset? Gynekologi vastaa kesäkysymyksiin
Lue myös: Punkki ei jättänyt rengasta, silti hurjat oireet alkoivat – Johanna perheineen sairastui borrelioosiin eikä taistelu ole ohi: "Ajattelin oikeasti, että kuolen tähän"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Artikkeli on osittainen uusinta vuodelta 2016. Artikkelia on päivitetty kauttaaltaan sisällön ja lähteiden osalta.
Lähteet: Terveyskirjasto.fi, Terveystalo