Silmään voi päätyä jopa ameeba – nämä riskit vaanivat Suomen vesissä uiskentelevia

Akantameba voi päätyä silmään esimerkiksi uintireissulla.

Ulkomaisissa medioissa näkee aika-ajoin kauhutarinoita ameeboista, jotka päätyvät ihmiskehoon esimerkiksi veden kautta. Suomessakin likaisesta vedestä voi saada ameban aiheuttaman tulehduksen.

Akantameba voi päätyä silmään

Akantameba-alkueläintä esiintyy paitsi maaperässä, myös järvissä ja lammissa. Se voi päätyä silmään esimerkiksi uintireissulla.

Akantameba voi silmään päästyään aiheuttaa sarveiskalvotulehduksen. Riskiä tulehdukseen lisäävät piilolinssien käyttö sekä uiminen likaisessa vedessä, kertoo Terveyskirjasto.

Tila on kuitenkin hyvin harvinainen. Pelkkä veden osuminen silmään riittää harvoin sairastuttamaan.

– Yleensä se vaatii sen, että silmän pinnassa on pieni vamma eli että sarveiskalvon epiteeli on jotenkin vahingoittunut. Akantameba osaa oikeasti ryömiä kudoksen läpi sarveiskalvon sisään, HYKS:n Silmäklinikan osastonylilääkäri Timo Tervo kuvaili MTV Uutisten haastattelussa vuonna 2016.

– Akantamebat kuuluvat Suomen luontoon. Sellaisen voi saada silmäänsä lammista, ojista tai järvistä. Merivedessä niitä ei yleensä ole.

Voi huonontaa näköä pysyvästi

Silmän akantamebatulehdus oireilee kipuna ja valonarkuutena. Silmä voi vuotaa.

Tulehdus voi olla hankala ja pitkittyessään se voi huonontaa näköä pysyvästi. Siksi epäily tulehduksesta vaatii aina käyntiä silmälääkärissä. 

Hoito kestää useita kuukausia. Alkuvaiheessa lääkettä annostellaan silmään tunnin välein vuorokauden ympäri.

Muitakin tauteja

Muitakin tauteja järvestä voi löytyä. Esimerkiksi vesilintujen loinen, mikroskooppisen pieni imumato, voi aiheuttaa ihoreaktioina ilmenevää järvisyyhyä. Järvisyyhy eli uimarinkutka aiheuttaa ihon pistelyä, punoitusta ja kutinaa.

Imumato ei voi lisääntyä ihmisessä ja se kuolee lopulta. Oireet häviävätkin hoidotta yleensä viikossa. 

Imumatojen kiinnittymistä ihoon voi vähentää menemällä heti uinnin päätyttyä suihkuun. Ihon voi kuivata pyyhkeellä hankaamalla, vinkkaa Terveyskirjasto.

Yleisiä uimarantoja ylläpidetään ja huolletaan, joten niillä järvisyyhy ei yleensä ole ongelma. 

Katso myös: Uimaopettaja kertoo ensimmäisen asian, joka pitää opettaa lapselle uimaan mennessä! Juttu jatkuu videon alla.

Uimaopettaja: Tämä on ensimmäinen asia, joka sinun pitää opettaa lapsellesi uimaan mennessä 2:03
KATSO VIDEO: Uimaopettaja antoi vanhemmille vinkkejä lasten uimaopetukseen.

Norokin voi vaania rannalla

Suomessa ja muissa hyvän hygienian maissa norovirus on yleisin äkillisten suolistoinfektioiden aiheuttaja. Se tarttuu esimerkiksi ihmisulosteen saastuttamasta vedestä: uimarannalla viruksen saastuttamaa vettä joutuu suuhun esimerkiksi sukeltaessa. Esimerkiksi Vaasassa kahdelta uimarannalta löytyi 2019 vatsatautia aiheuttavaa norovirusta. 

Norovirus tarttuu herkästi ja pienikin määrä virusta riittää.

Älä mene uimaan sinileväiseen veteen

Jos rannalla on varoitus sinilevästä, sitä kannattaa aina uskoa: suihkussa käyminen jälkikäteen ei suojaa sinilevän myrkyltä, jos vettä vahingossa nielaisee uinnin aikana.

Sinilevän myrkylliset syanobakteerit ovat haitallisia hermostolle ja maksalle ja voivat aiheuttaa pahoinvointia, päänsärkyä ja kuumetta sekä voimakkaita suolisto-oireita.

Katso myös: Voiko järvivettä juoda? Tässä totuus kesäisistä vesimyyteistä:

Voiko järvivettä juoda? Tässä totuus kesäisistä vesimyyteistä! 0:54

Artikkeli on osittainen uusinta vuodelta 2016. Artikkelia on päivitetty kauttaaltaan sisällön ja lähteiden osalta.

Lähteet: Terveyskirjasto.fi, Terveystalo

Lue myös:

    Uusimmat