Jos herkullinen sieniateria aiheuttaa vatsavaivoja, vika ei välttämättä ole sienissä. Sienten sisältämä sienisokeri aiheuttaa joillekin ihmisille samankaltaisia oireita kuin maitosokeri laktoosi-intolerantikoille.
-Sienisokerin imeytymishäiriö on todennäköisesti paljon harvinaisempi kuin maitosokerin. Ongelmaa pienentää sekin, että
sieniä harvoin syödään suuria määriä, kertoo asiaa tutkinut Heikki Arola. Arola teki aikanaan lääketieteen väitöskirjansa maitosokerin imeytymishäiriöstä eli laktoosi-intoleranssista. Sienisokeri oli yksi niistä asioista, jotka näyttivät kaipaavan jatkoselvitystä. Päätyökseen Arola toimii työterveyslääkärinä, tutkimustyötä hän luonnehtii harrastukseksi.
Sienisokeri eli trehaloosi on se muoto, jossa sienet varastoivat itselleen ravintoa. Eri sienilajeilla sen määrä on erilainen.
Imeytymishäiriöstä kärsivälle sienisokeri aiheuttaa lähinnä mahakipuja, ilmavaivoja tai ripulia. Vaivojen ankaruuteen vaikuttaa tietysti syötyjen sienten määrä, mutta myös ruuan valmistustapa. Lisäksi kehon omat entsyymit ja suoliston bakteerit vaikuttavat siihen, miten voimakkaina oireet ilmenevät. -Osa sienisokerista varmasti imeytyy, mutta kun ylimenevää ainesta tulee tarpeeksi, niin vaivoja alkaa tulla, kuvaa Arola. Sitä, miten monille sienisokeri ei sovi, ei juuri ole tutkittu. Arolan tietämän mukaan ainoa tällainen selvitys on tehty Grönlannissa, missä imeytymishäiriöisiksi paljastui noin 8-10 prosenttia väestöstä. Osuus todennäköisesti vaihtelee eri maissa, kuten laktoosi-intoleranssissakin.
Yhteistyökumppanina tutkimuksessa on ollut Sieniseura. Taannoin julkaistun lehtijutun perusteella 120 henkilöä ilmoittautui sellaisiksi, jotka saavat syötävistä sienistä mahavaivoja. Ilmoittautuneista 30 kutsuttiin tutkittaviksi. Heistä noin kaksi kolmasosaa sai oireita myös Tampereen yliopistosairaalassa tehdyissä rasituskokeissa. Vertailuryhmässä oli 32 henkilöä, joille ruokasienet eivät aiheuta vaivoja. -Osalla niistä, joilla havaittiin sienisokerin imeytymishäiriö, on
myös maitosokerin imeytymishäiriö. Jos tällainen henkilö syö kermaista sienikastiketta, niin hankalaa imeytettävää tulee aika paljon, kertoo Arola.
Kokeet tehtiin vuosina 1995-97. Nyt Arola on saanut tulokset analysoitua, ja artikkeli sienisokerista on tulossa lääkärilehti
Duodecimiin syksyllä.
(STT)