Synt. 27.4.1962 Helsinki
Seppo Henrik Rädyn vuosikymmenen kestänyt ura kansainvälisellä huipulla toi 11 arvokilpailuissa kuusi mitalia, mikä tekee hänestä yhden Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimistä yleisurheilijoista.
Kuten toinenkin Pohjois-Karjalan huippuheittäjä, Aki Parviainen, Rätykin syntyi Helsingissä. Uransa hän loi kuitenkin tohmajärveläisenä. Räty kehittyi hitaasti kohti kansallista kärkeä. Nuorten sarjoissa tuli vain yksi SM-kilpailuiden pronssimitali eikä hän päässyt arvokilpailuihin.
Läpimurtonsa suuren yleisön tietoisuuteen Räty teki v. 1985 voittamalla ensimmäisen kahdeksasta Suomen mestaruudestaan. Seuraavana vuonna Räty pääsi jo Stuttgartin EM-kilpailuihin, mutta käsivaivaisena jäi karsintoihin.
Rooman MM-kilpailujen alla v. 1987 Rädyltä ei ihmeitä odotettu, koska hän oli loukannut nilkkansa ennen Kalevan Kisoja. Karsintakaan ei lupaile liikoja ja ensimmäisen kierroksen heittokin onnistuu vasta kompuroinnin jälkeen. Alkutakertelun jälkeen kolmas suoritus on Suomen ennätys ja viimeisen kierroksen 83,54 tuo kaikkien yllätykseksi Suomen ensimmäisen miesten yleisurheilun maailmanmestaruuden. Taakse jää mm. Ján Zelezný.
Soulin olympiakisoissa v. 1988 suurimmat odotukset kohdistuvat koko kesän hyvässä kunnossa olleeseen Tapio Korjukseen, joka lunastaakin ne voittamalla kultamitalin. Johdossakin käynyt Räty täydentää menestyksen pronssimitalillaan.
Arvokisavälivuoden jälkeen v. 1990 Splitissä, silloisessa Jugoslaviassa, käydään taas EM-kilpailut. Rädyltä odotellaan mitalia, mutta sateen sotkemassa kilpailussa hän jää viidenneksi.
Keväällä 1991 Räty on kenties elämänsä kunnossa. Heti kauden avauskilpailu Japanissa Shizuokassa tuottaa ME:n 91,98 (samoissa kilpailuissa Sergei Bubka hyppää seipäässä ME:n). Punkalaitumella kesäkuun alussa keihäs kantaa peräti 96,96, joka jääkin parhaaksi suoritukseksi tällä mallilla, sillä seuraavaksi kaudeksi sääntöjä muutetaan taas. Kunto jatkuu varmana läpi kesän nostaen odotukset Tokion MM-kilpailuja kohti korkealle. Pahin uhka tuleekin omasta maasta, sillä huippukuntonsa juuri oikeaan aikaan löytänyt Kimmo Kinnunen voittaa ensin karsinnan ja heittää finaalissa heti ensimmäisellä heitollaan 90,82. Muut taipuvat, mutta selkävaivoista kärsinyt Räty ottaa hopeamitalin viimeisellä heitollaan 88,12.
Seuraavina vuosina erilaiset vaivat haittaavat entistä pahemmin Rädyn heittämistä ja kaudet supistuvat harvoihin yksittäisiin kilpailuihin, mutta arvokilpailuissa mies loistaa vielä. Barcelonan olympiakisoissa v. 1992 hän sijoittuu luotettavasti Zeleznýn takana toiseksi. Seuraavan vuoden MM-kilpailut Saksassa Stuttgartissa päättyvät karsintaan ja muistoksi jääneekin lähinnä Rädyn kommentti TV-haastattelussa kisojen järjestäjämaasta. Lausahduksia kertyykin vuosien varrella sen verran, että niille omistettuja sivustojakin löytyy internetistä.
Helsingin EM-kilpailuissa v. 1994 Räty johtaa ensimmäisen kierroksen jälkeen, mutta toinen tuttu kilpakumppani Steve Backley voittaa yhden neljästä Euroopan mestaruudestaan. Räty on toinen tuloksella 82,90.
Göteborgin MM-kilpailuissa v. 1995 Räty on vasta 11:s, mutta seuraavana vuonna Atlantan olympiakisoissa Räty iskee vielä kerran. Silkalla tahdonvoimalla hän heittää viimeisellä heitollaan kolmannen olympiamitalinsa kolmansissa peräkkäisissä olympiakisoissaan, nyt pronssisen tuloksella 86,60. Suomalaisista yleisurheilijoista vain Paavo Nurmi ja Ville Tuulos ovat pystyneet samaan. Upea ura päättyy seuraavan vuoden Ateenan MM-kilpailuiden karsinnan 17. sijaan.
Huippu-uransa jälkeen Räty on tullilaitostyönsä ohella valmentanut nuoria urheilijoita, mm. omaa poikaansa moukarinheittäjä Tomi Rätyä, keihäänheittäjä Mikko Löppöstä sekä kesällä 2006 17- ja 19-vuotiaiden keihäänheiton Suomen ennätyksen rikkonutta Oona Sormusta.
Saavutukset:
Olympiakisat: Hopeamitali 1992. Pronssimitali kahdesti 1988 ja 1996
Mailmanmestaruuskilpailut: Kultamitali 1987. Hopeamitali 1991
Euroopan mestaruuskilpailut: Hopeamitali 1994
Maailmanennätykset: Kahdesti 1991
Suomen mestaruudet: Keihäänheitto 1985-1986, 1989-1991, 1993, 1995-1996. Yhteensä 8. Lisäksi 5 talvimestaruuutta
Suomen ennätykset: Kerran 1986, kahdesti 1987, kerran 1990, kahdesti 1991, kerran 1992. Yhteensä 7
Omat ennätykset oman aikansa valossa:
Tulosten yhteydessä on sulkeissa mainittu nykyhetkeen vertailun helpottamiseksi silloiset ME:t.
Kuula: 14,49 1984 (ME 22,22)
Kiekko: 43,04 1996 (ME 74,08)
Liitokeihäs: 85,72 1985 (ME 104,80)
Röpelökeihäs 96,96 1991 (ME)
Nykykeihäs 90,60 1992 (ME 91,46).
(Petri Maskonen / SUL)