SAK ei kannata tässä tilanteessa veronalennuksia, sanoo puheenjohtaja Jarkko Eloranta MTV Uutisille. Kevään kunta- ja aluevaalit eivät Elorannan mielestä saisi muodostua palkkavaaleiksi.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ei hakisi nyt talouskasvua verojen alentamisesta.
– En näkisi, että veronalennuksiin on varaa, puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
– Jos hallitus sellaisia suunnittelee, me tietysti toivomme, että ne kohdistuvat ansiotuloverotukseen erityisesti pieni- ja keskituloisille.
"Tuntuisi kyllä kovin oudolta..."
Suomi kaipaa kipeästi talouskasvua. Hallitus on tiedettävästi kiinnostunut tavoittelemaan sitä päättämällä kevään kehysriihessä mahdollisesti jonkinlaisista veronkevennyksistä.
Elinkeinoelämän keskusliitto on ehdottanut yrityksien maksaman yhteisöveron laskemista nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin.
Veronkevennys olisi piristysruiske yrityksille, mutta maksaisi julkiselle taloudelle staattisesti yli kaksi miljardia euroa.
– Me emme kannata tässä tilanteessa yhteisöveron alentamista, Eloranta linjaa.
– Kun on tehty työmarkkinaheikennyksiä ja leikkauksia sosiaaliturvaan, tuntuisi kyllä kovin oudolta, että yhteisöveroa lähdettäisiin alentamaan. Sen kasvua parantavia vaikutuksia on kovinkin vaikea arvioida. Taloustieteilijät eivät pidä sitä kovin merkityksellisenä talouskasvun aikaansaamisessa.
Jyrki Kataisen (kok.) hallitus laski yhteisöveroa 2010-luvun alkupuolella yhteensä kuudella prosenttiyksiköllä.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkijat ovat arvioineet, että menetetyt tulot palautuivat vain harvoin lisääntyneiden investointien ja talouskasvun muodossa.
Veronalennuksien sijaan SAK peruisi sosiaaliturvan leikkauksia ja panostaisi esimerkiksi työperäisen maahanmuuton tason ylläpitämiseen.
Työehtosopimuksia päättyy pian vaalien jälkeen
SAK:n puheenjohtaja Eloranta arvioi viime kesänä HS:ssä, että tämän kevään kunta- ja aluevaaleista saattaa tulla "työehto- ja palkkavaalit".
Mitä ihan käytännössä tarkoittaisi se, että kevään vaalit olisivat työehto- ja palkkavaalit?
– Koska vaalit ovat parisen viikkoa ennen kuin kunta- ja hyvinvointialueiden eri sopimukset päättyvät, jotkut poliittiset liikkeet tai ehdokkaat saattaisivat lähteä tarjoilemaan tietyn suuruisia palkankorotuksia tietyille ammattiryhmille, Eloranta toteaa.
– Se tietysti olisi neuvottelujen ja sopimuksen aikaansaamisen kannalta erittäin haasteellinen tilanne.
Esimerkiksi lähihoitajien ja sairaanhoitajien sekä julkisten koulujen ja varhaiskasvatuksen opettajien työehtosopimukset umpeutuvat 30. huhtikuuta. Vaalipäivä on 13. huhtikuuta.
Eloranta toivoo, etteivät poliitikot ota vaaleissa kantaa palkkaneuvotteluihin.
Samalla hänen toiveenaan kuitenkin on, että vaaleissa puhuttaisiin siitä, minkälaista työnantajapolitiikkaa kunnat ja hyvinvointialueet harjoittavat.