Seurakuntavaaleissa vaikutetaan seksuaalivähemmistön oikeuksiin | MTV Uutiset
5:28MTV Uutiset Live vieraili Kallion kirkossa kysymässä, miksi nuorten pitäisi kiinnostua kirkon toiminnasta.
Julkaistu 06.11.2022 16:03
Iiris Korteniemi
iiris.korteniemi@mtv.fi
Yli kolme miljoonaa suomalaista on saanut kotiinsa kirjeen, jossa ilmoitetaan äänioikeudesta ensi viikolla alkavissa seurakuntavaaleissa. Homoparin vihkimisestä varoituksen saannut pappi kertoo, miksi nuorten tulisi käyttää ääntänsä ja mahdollisuuttaan vaikuttaa seurakuntavaaleissa.
Vaaleissa äänestysaktiivisuus on etenkin nuorten kohdalla ollut aiemmin heikkoa. Viime seurakuntavaaleissa vuonna 2018 valtakunnallinen äänestysaktiivisuus oli 14,4 prosenttia. 16–17 -vuotiaista ääntään käytti vain 8,4 prosenttia ikäluokkansa äänioikeutetuista.
39-vuotta nuorisopappina toiminut eläkeläinen Heikki Karasti sanoo, että seurakuntavaalien yhteiskunnallista vaikutusta tulisi konkretisoida nuorille.
– Tiedetään mitä päätetään ja mihin sillä vaikutetaan, se pitäisi tehdä nuorille paremmin selväksi.
Nuorten arvot ovat muuttuneet yhä suvaitsevammaksi koko muun yhteiskunnan mukana. Tasa-arvo ja vähemmistöjen oikeudet nousevat esille muun muassa nuorten harjoittamassa aktivismissa.
Samaan aikaan nuorten äänestysaktiivisuus eri vaaleissa on alhainen. Vuoden 2022 aluevaaleissa 18-24 -vuotiaista äänioikeuttaan käytti vain 27,1 prosenttia ja vuoden 2021 kuntavaaleissa 35,4 prosenttia. Seurakuntavaaleissa nuorten äänestysaktiivisuus on jo huomattavan alhaista.
Karasti kertoo, että kirkon kanta sateenkaariavioliittoon on yksi kynnyskysymys, kun nuori miettii kirkosta eroamista tai aktiivisuutta kirkon toiminnassa.
Saitko sinäkin tämän kirjeen kotiisi? Näissä vaaleissa vaikutetaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin: "Jos on näkemystä sateenkaariavioliitoista, äänestä"
Hänen mukaansa 54 prosenttia kirkon työntekijöistä haluaa vihkiä samaa sukupuolta olevat.
– Kysymys on nimenomaan siitä, että kirkolliskokouksessa ei ole sitä enemmistöä, mikä on nähtävillä työntekijöissä, Karasti sanoo.
– Siksi nämä vaalit ovatkin tärkeitä. Paikallisseurakunnista valitaan edustajia kirkolliskokoukseen.
Mikkelissä varoitus homoparin vihkimisestä, Helsingissä ei
Tähän asti kirkolliskokuksessa enemmistö on äänestänyt samaa sukupuolta olevien vihkimistä vastaan.
Jotkut papit vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja kirkon virallisen linjauksen vastaisesti. Näin on tehnyt myös Karasti. Hän sai vuonna 2018 varoituksen Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulilta vihittyään homoparin avioliittoon.
– Täällä Mikkelissä on nyt tilanne, että samaa sukupuolta olevia pareja ei saa seurakunnan tiloissa vihkiä. Kirkkoherra ja kirkkoneuvosto voisivat siitä suoraan päättää, että sitä saa tehdä. Piispa täällä Mikkelissä on sellainen, joka minullekin varoituksia antaa.
– Suurin osa piispoista ei anna varoitusta. Se on papeillekin vähän epäoikeudenmukaista, että jos sattuu olemaan töissä täällä Mikkelissä, niin saa varoituksen, mutta Helsingissä varoitusta ei saa, eikä suurimmassa osin muuallakaan.
Nuoret voisivat vaikuttaa yhteiskunnallisesti äänestämällä
Kallion seurakunnan viestintäpäällikkö Rebekka Naatuksen mukaan Instituutionaalinen kirkko ei kiinnosta enää nuoria.
– Nuoret suhtautuvat hengellisiin kysymyksiin ihan eri tavalla kuin aiemmin. He ovat shoppailijoita, eli kiinnostuvat erilaisista katsomuksista ja yhdistävät niitä.
Naatuksen mukaan nuoret voisivat kuitenkin vaikuttaa heille tärkeisiin yhteiskunnallisiin arvokysymyksiin äänestämällä seurakuntavaaleissa.
– Kirkko on hirveän iso yhteiskunnallinen vaikuttaja. Miellä on tosi paljon valtaa vielä tällä hetkellä. Eli jos haluaa olla mukana muuttamassa koko yhteiskuntaa, niin kirkko on myös silloin relevantti toimija.
– Tällä hetkellä kirkko ei ole tehnyt selkeää ratkaisua avioliittoasiassa. Osa papeista vihkii sateenkaaripareja, osa ei. Osassa Suomen seurakunnista tästä on rangaistu, osassa ei.
– Jos on näkemyksiä näistä asioista, kuten siitä, onko sateenkaariavioliitto hyvä vai huono asia, silloin kannattaa äänestää. Niistä asioista päätetään juuri näissä prosesseissa.
Miksi nuorten tulisi äänestää, jos kirkko ei kiinnosta? Katso Rebekka Naatuksen haastattelu kokonaisuudessaan yllä olevalta videolta.
Aktiivisuus hiipuu aikuisiässä: "Rippikouluilla on valtava suosio"
Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI teki hengellisyyttä koskevan kyselyn kirkkoon kuuluville nuorille vuonna 2021. Sen mukaan vähintään kuukausittain seurakunnan toimintaan osallistuvien nuorten määrä oli pudonnut koronapandemian aikana kolmanneksella.
Karastin mukaan nuoret kuitenkin tarvitsevat yhä kirkkoa.
– Nuoruudessahan on tietysti tärkeää kaverit ja se, että kokoonnutaan yhteen ja koetaan yhteyttä. Välillä yhteys muuttuu pyhän tunteeksi. Minusta se on kristillisyyden ytimessä, että toisen ihmisen kanssa oleminen on se pyhä asia. Jokainen kelpaa ja on rakastettu ja hyväksytty sellaisenaan kuin on, Karasti sanoo.
Hänen mukaansa nuorten aktiivisuus kirkon toiminnassa hiipuu aikuisuuden kynnyksellä. Rippikoulu on monille nuorille ensimmäinen henkilökohtainen kosketus kirkkoon ja kristilliseen hengellisyyteen.
– Rippikouluilla on valtava suosio kirkkoon kuuluvien nuorten keskuudessa. Aikuisena kirkosta vieraannutaan ja erotaankin.
Kokemukset rippikoulusta voikin vaikuttaa siihen, miten nuori jatkossa suhtautuu kirkkoon ja sen toimintaan. Esimerkiksi rippikoulupapin suhtautuminen nuorille tärkeisiin arvoihin, voi värittää nuoren näkemystä koko kirkosta.
Karastin mukaan nuorten heikko äänestysaktiivisuus johtuu myös siitä, että kirkon hallinto on nuorille vieras asia.
– Äänestysikäraja on 16 eli nuoret saavat äänestää juuri siinä iässä, kun he ovat vilkkaimmillaan seurakunnan toiminnassa mukana.
Hänen mukaansa kirkolla on edelleen merkitys myös sellaisille ihmisille, jotka eivät kirkkoon kuulu. Tulevissa vaaleissa valitaan luottamushenkilöt, jotka päättävät esimerkiksi siitä, miten ja minkälaista avustustyötä kirkko tekee verorahoilla.
– Me tehdään vammaistyötä ja velkaneuvontaa, sitäkin kannattaa miettiä, kun tekee ratkaisun, Karasti sanoo.
– Jos kerran kuuluu kirkkoon ja on äänioikeus, niin ehdottomasti velvollisuus on äänestää ja ottaa kantaa siihen, että kirkosta tulee sellainen kuin sinä haluat.
Kukaan ei kuulu kirkkoon enää vahingossa
Noin 3,7 miljoonaa suomalaista kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon vuonna 2021.
Kirkosta eroamisessa on 2000-luvulla ollut useita piikkejä, joiden on usein tulkittu johtuvan samaa sukupuolta olevien vihkimiseen liittyvistä keskusteluista. Yksi iso eropiikki oli vuonna 2010, jolloin kirkosta erosi yli 40 000 ihmistä Ylen järjestämän Homoillan jälkeen. Tilaisuuteen osallistuneen kansanedustaja Päivi Räsäsen kommentit homoseksuaalisuudesta koettiin syyksi suureen eropiikkiin.
Karasti kertoo, ettei kukaan kuulu enää vahingossa kirkkoon.
– Kaikkia on haastettu, että miksi et eroa. Kaikki ovat miettineet sen omalta kohdaltaan.
Seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt, jotka päättävät paikallisesti seurakunnan asioista. Valitut äänestävät myös kirkolliskokousvaaleissa henkilöt kirkon ylimpään elimeen, joka päättää muun muassa kirkon oppiin liittyvistä kysymyksistä.
Vaalien ennakkoänestys alkaa ensi tiistaina 8.11.2022 ja varsinaista vaalipäivää vietetään 20.11.2022.
