Seurakuntavaaleissa painottuvat arvokysymykset | MTV Uutiset
Tiedätko, mitkä vaalit alkavat ensi viikolla? Teemoissa korostuvat tasa-arvo ja taloudellisen niukkuuden jakaminen
Seurakuntavaalien vaalikone Helsingissä 4. marraskuuta.Lehtikuva
Julkaistu 05.11.2022 12:21
MTV UUTISET
Osa tämän syksyn seurakuntavaalien vaaliteemoista on hyvinkin paikallisia, mutta valittavat valtuutetut osallistuvat aikanaan myös kirkolliskokouksen maallikkoedustajien valintaan.
Noin kahden viikon päästä järjestettävissä seurakuntavaaleissa valitaan päättäjät evankelisluterilaisen kirkon kirkkovaltuustoihin.
Vaaliteemoissa painottuvat arvokysymykset, arvioi tutkija Veli-Matti Salminen Kirkkohallituksen tutkimus- ja koulutusyksiköstä. Niitä ovat esimerkiksi tasa-arvo, vähemmistöjen asema ja yhdenvertaisuus. Toisaalta myös talouskysymykset ovat usein samalla arvokysymyksiä.
– Yksi kysymys on talous ja kiinteistöt. Tämä koskee aika lailla kaikkia seurakuntia, sanoo Salminen.
Verotulot voivat vähentyä merkittävästi
Seurakuntien taloudenhoidossa on syytä varautua siihen, että verotulot voivat vähentyä merkittävästi, hän toteaa. Monissa seurakunnissa keskustellaan siitä, pitäisikö joistakin kiinteistöistä luopua – ja jos, niin mistä.
– Lähinnä kannatetaan muista kuin kirkkotiloista karsimista. Laaja konsensus on myös siitä, että työntekijöiden vähentämiseen lähdetään viimeisenä.
Myös seurakuntien metsäomaisuus on sekä taloudellinen että arvokysymys: toisaalta metsä on tulonlähde, toisaalta moni seurakuntalainen haluaisi lisätä metsien suojelua.
Seurakuntavaalien ehdokkaista suuri osa on yli 50-vuotiaita. Runsaat puolet ehdokkaista kertoo tuntevansa yhteenkuuluvuutta johonkin hengelliseen yhteisöön tai herätysliikkeeseen.
– Seurakuntien luottamushenkilöt usein ovat arvomaailmaltaan konservatiivisempia kuin kirkon jäsenet keskimäärin, luonnehtii Salminen.
Noin viidesosa ehdokkaista on puoluetaustaisten valitsijayhdistysten listoilla. Salmisen mukaan puolueiden merkitys on vuosien saatossa vähentynyt ja muilla perusteilla koottuja ehdokaslistoja nousee enemmän.
Valitsijayhdistyksen taustavoimana voi olla esimerkiksi jokin herätysliike. Siellä, missä seurakuntia on yhdistetty, jokin ehdokaslista voi olla koottu pitämään seurakuntaliitoksen pienemmän osapuolen puolta. Tämä on Salmisen mukaan usein hyväkin: seurakuntayhteys on paikallinen, vaikka hallinto olisi kauempana.
– Mitä isompia seurakuntia muodostetaan, sitä tärkeämpi on se oma alue.
Liberaaleista ja uudistusmielisistä ryhmistä Tulkaa kaikki on näkyvin ja ehdokasmääriltään suurin. Tulkaa kaikki -ehdokaslistoja on etenkin isoissa kaupungeissa.
Ennakkoäänestys alkaa ensi tiistaina, eli 8. tätä kuuta, ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 20. marraskuuta.
Seurakuntayhtymissä – lähinnä isoissa kaupungeissa – valitaan sekä seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto että kunkin yhtymään kuuluvan seurakunnan oma seurakuntaneuvosto.
Äänestämään pääsee jo 16-vuotias evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Rippikoulun käymistä tai konfirmaatiota ei edellytetä.
Viime seurakuntavaaleissa vuonna 2018 äänestysprosentti oli 14,4. Salminen suosittelee kirkon jäsenille äänestämistä tämänkertaisissa vaaleissa.
– Kun äänestysprosentti on korkeampi, silloin useampi erilainen ihminen äänestää ja saadaan monipuolisempaa joukkoa läpi. Korkea äänestysprosentti ei välttämättä takaa sitä, että on intoa lähteä uudistuksiin – mutta se mahdollistaa sen, hän sanoo.
– On paljon merkitystä sillä, mikä on toimintakulttuuri. Sitä luottamushenkilöt osaltaan luovat. Onko se kutsuva, luoko sentyyppistä henkeä, että kaikki ovat tervetulleita vai ei.
Vaalikone ehkä helpottaa
Vaalikone on ollut käytössä jo muutamissa seurakuntavaaleissa. Erona valtiollisiin ja kuntavaaleihin on se, että vaalikoneen taustalla on evankelisluterilaisen kirkon viestintä eikä esimerkiksi jokin media.
– Vaalikone on teknisesti sama kuin Ylellä, kertoo verkkoviestintäpäällikkö Lari Lohikoski kirkon viestinnästä.Vaalikoneen tarkoitus on auttaa löytämään sopiva ehdokas ja tehdä näkyväksi ehdokkaiden välisiä eroja. Kone löytyy verkko-osoitteesta seurakuntavaalit.fi/vaalikone.
– Joukossa on hankalia kysymyksiä. Tämä on äänestäjiä varten tehty.
Esimerkiksi kirkon auttamistyötä pidetään laajasti tärkeänä, mutta vaalikoneessa ehdokas joutuu asettamaan autettavat tärkeysjärjestykseen. Osa ehdokkaista on jättänyt osaan kysymyksistä vastaamatta.
– Äänestäjät voivat tämänkin perusteella arvioida ehdokkaita, huomauttaa Lohikoski.
Seurakunnilla on ollut mahdollisuus lisätä vaalikoneeseen enintään viisi paikallista kysymystä.
Ehdokkaita 14 000
Ehdokkaita on kaikkiaan noin 14 000. Heistä noin 11 000 on seurakunnista, jotka ovat mukana kirkon yhteisessä ääntenlaskujärjestelmässä. Järjestelmän ulkopuolella on lähinnä pieniä seurakuntia.
– Seurakuntahan voi laskea äänet vaikka ruutuvihkoon, jos niin halutaan.
Vaalikoneeseen voivat tulla mukaan yhteisessä ääntenlaskujärjestelmässä olevat seurakunnat. Niiden 11 000 ehdokkaasta jonkin verran yli 8 000 eli noin 70 prosenttia on täyttänyt vaalikoneen. Tämä on Lohikosken mukaan hyvä määrä valtiollisiinkin vaaleihin verrattuna.
Noin 40 seurakunnassa on sopuvaalit eli ehdokkaita on yhtä monta kuin kirkkovaltuustopaikkojakin.
Kirkolliskokous valitaan 2024
Seurakuntavaalit ovat paikalliset, ja osa vaaliteemoista on jopa korostetun paikallisia. Kirkkovaltuutetut osallistuvat kuitenkin myös kirkon ylimmän päätöksentekoelimen, kirkolliskokouksen, maallikkoedustajien valintaan.
– Nyt valittavat päättäjät ovat siis valitsemassa kirkolliskokouksen päättäjiä, sanoo Veli-Matti Salminen.Kirkolliskokousedustajat valitaan hiippakunnittain. Välillisessä vaalissa valitaan yhteensä 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Seuraava kirkolliskokous valitaan vuonna 2024.
Yksi seurakuntavaalien vaalikoneen kysymyksistä koski sitä, pitäisikö kirkolliskokous valita suoralla vaalilla eikä nykyiseen tapaan välillisellä vaalilla. Suoraa vaalitapaa kannattaa jonkin verran alle puolet eli noin 44 prosenttia vaalikonekysymyksiin vastanneista ehdokkaista. Välillisen vaalitavan jatkamista kannattaa noin kolmasosa. En osaa sanoa -vaihtoehdon valitsi noin viidesosa.
