Luterilaisen kirkon seurakuntavaalien kampanjointi on vaalien alla ollut vaisua. Äänestysprosentti on viime vaaleissa jäänyt alle 20:n ja tällä kertaa ehdokkaitakin haettu kissojen koirien kanssa. Kirkko hukkaa sanomansa kokkikerhoihin, väittää konservatiivisen siiven edustaja. Tulkaa kaikki -uudistusliikkeen aktivistin mukaan Jeesus ei katoa kokatessakaan eikä kukaan voi määritellä, millainen on oikea seurakuntalainen.
Kirkon jäsenmäärä on pudonnut reilussa vuosikymmenessä 80 prosentista 70:en ja ennusteen mukaan lasku jatkuu prosenttiyksiköllä vuodessa. Tällä menolla 20 vuoden päästä enää puolet suomalaisista kuuluisi kirkkoon.
Samaan aikaan vapaamielisyys ja yhteiskunnallinen herääminen on lisääntynyt. Tuoreen kyselyn mukaan yli puolet papeista on valmis vihkimään samaa sukupuolta olevia avioliittoon, vaikka kirkko kieltää. Työtä tehdään turvapaikanhakijoiden hyväksi uskontoon katsomatta. Kirkon perheneuvontaan on jonot ja monille vanhuksille diakoniatyö on elämän ehtoon ainoa valo.
"Kirkko ei ole ajanvietelaitos"
Mutta lapsia kastetaan yhä vähemmän, 1990-luvun alussa 90 prosenttia, pari vuotta sitten enää 69 prosenttia. Tämän myötä seurakuntien lapsikerhojen osallistujamäärä on puolittunut 20 vuodessa. Jotain pitäisi keksiä, että nuoret aikuiset kiinnostuisivat seurakunnista.
Onhan niitä kokkikerhoja ja kiekkoiltoja. Perinteisen Sanasta elämään-ryhmän ehdokas Markku Nieminen Vantaan Rekolassa puuskahtaa tällaisille virityksille.
– Ajanvietettä voi hakea muualtakin. Jääkiekkoa näkee Hartwall Areenalla ja kokkikursseja jossain muuallakin. No voihan niitä seurakunnassakin olla, mutta identiteetti on hukassa, jos kirkko hukkaa omansa sanomansa.