Ruotsinkieliset lukiolaiset loistavat kielissä, reaaliaineissa vaikeaa

Emeritusopetusneuvos Erik Geberin tekemässä tutkimuksessa selvitettiin ruotsinkielisten lukiolaisten menestystä ylioppilaskokeessa vuosina 2007–12.

Ruotsinkieliset lukiolaiset ovat tutkimuksen mukaan merkittävästi suomenkielisiä parempia kielissä, erityisesti englannissa ja toisessa kotimaisessa, joka ruotsinkielisillä on suomi.

Matematiikassa suomen- ja ruotsinkieliset menestyvät suunnilleen yhtä hyvin, mutta pitkää matematiikkaa lukevien ja sen kirjoittavien osuus on ruotsinkielisten keskuudessa pienempi kuin suomenkielisillä. Se voi johtaa pulaan ruotsinkielisistä huippumatemaatikoista ja matematiikanopettajista, Geber arvioi.

Ruotsinkielisten tulokset ovat viime vuosina selvästi parantuneet aiemmin melko heikossa fysiikassa. Tulokset ovat kuitenkin suomenkielisiä merkittävästi heikompia uskonnossa, filosofiassa, psykologiassa, maantiedossa ja kemiassa.

– Suuret erot ovat vaarallisia, koska suomenkieliset opiskelijat saavat paremmat lähtöpisteet korkeakouluihin, ja kapea ruotsinkielinen huippu joutuu ahtaalle kilpailussa.

Geberin mielestä yksi lääke erojen tasoittamiseen olisi kielimuurin ylittävä yhteistyö ja opetuksen resurssien hyödyntäminen. Käytännössä sen mahdollisuudet riippuvat oppilaiden halusta ja kyvystä valita toisella kotimaisella kielellä järjestettäviä kursseja.

Sukupuolten ero on suuri

Äidinkielessä ruotsinkieliset ja suomenkieliset menestyvät suunnilleen yhtä hyvin. Yksilöiden erot ovat ylipäänsä suurempia kuin koulujen ja kieliryhmien, ja erityisesti pienissä lukioissa tulokset vaihtelevat vuodesta vuoteen.

– Paljon suurempi yhteinen ongelma on sukupuolten välinen suuri ero tuloksissa, Geber selvittää.

Tyttöjen koetulokset äidinkielessä ovat tutkimuksen mukaan keskimäärin melkein kokonaisen arvosanan verran poikia parempia. Sillä on vaikutusta myös reaalikokeen tuloksiin.

(MTV3–STT)