Ruotsi haluaa Suomen munarikosjärjestelmän

Harmaalokin pesä.
Harmaalokin pesä. Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Kari Lumikero

    Tukholmalaisen luonnonsuojelurikoksiin keskittyneen syyttäjän Aino Alhemin mielestä Suomen luonnonsuojelurikosten seuraamuskäytäntö pitäisi kopioida myös Ruotsiin.

    – Ruotsissa luonnonsuojelurikosten käsittely ei ole yhtä joustavaa kuin Suomessa. Meillä tuomittavat korvaukset joudutaan harkitsemaan aina tapauskohtaisesti. Olisi joustavampaa ja tehokkaampaa jos jokaiseen lintuun tai muuhun luonnonvaraiseen eläimeen kohdistuneelle rikokselle olisi määritelty selkeä hinta - kruunuissa tai euroissa, Alhem sanoo MTV3 Uutisille.

    Alhem toimii Tukholman syyttäjänvirastossa, ja on tutkinut tiiviisti yhdessä Suomen viranomaisten kanssa laittomasti kerättyjen linnunmunien maiden rajat ylittävää rikosvyyhtiä. Alhem on kotoisin Kemistä, ja puhuu edelleen sujuvaa suomea.

    Alhem on käynyt Ruotsin ympäristöministeriössä esittelemässä Suomen seuraamusmallia, mutta aloitteen teko asiassa on Luonnonsuojeluvirastolla, joka edustaa valtiota ympäristörikosten käsittelyssä. Ainakaan vielä tällaista aloitetta ei virastolta ole tullut.

    – Nopeimmin Suomen malli voitaisiin ottaa käyttöön Ruotsissa asetusta muuttamalla, mutta on mahdollista että se vaatisi lainmuutosta ja valtiopäiväkäsittelyä. Silloin prosessi kestäisi kauemmin, Alhem sanoo.

    Suomessa tulli on tutkinut jo viime marraskuusta lähtien Suomen suurinta luonnonsuojelurikosten sarjaa.

    Pohjanmaalla asuvan yrittäjän hallusta on takavarikoitu noin 10 000 linnunmunaa sekä lähes 300 kuollutta lintua, joista osa oli täytettyjä, osa pakastettuja. Esitutkinta on loppusuoralla ja rikoksesta epäiltyä kolmikymppistä yksityisyrittäjää odottavat tuntuvat korvausvelvollisuudet.

    Lue lisää aiheesta:
    Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •