Runebergin päivänä syödään runoilijan nimikkotorttuja

Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin päivää 5. helmikuuta vietetään nyt tavallista juhlavammissa merkeissä. Tänä vuonna juhlitaan näet runoilijan syntymän 200-vuotismuistoa.

Kahvipöytään kannattaakin tuoda tarjolle runoilijan nimikkotorttuja. 1800-luvulla leivokset nimettiin usein kuuluisuuksien mukaan. Runebergin torttujen lisäksi meillä tunnetaan yhä mm. Aleksanterin ja Napoleonin leivokset.

Runoilijan nimikkotorttu on lieriön muotoinen noin 5-7 senttiä halkaisijaltaan ja korkeutta sillä on saman verran. Raaka-aineina ovat vehnäjauhot, sokeri, kananmuna, rasva, mantelit ja leivinjauhe. Tortun päällä on tavallisesti vadelmahilloa, jota reunustaa valkoinen kuorrutus. Torttujen kostuttamisessa käytetään sokerivettä; myöskin rommia.

Runoilijan puolison Fredrika Runebergin käsin kirjoittama kodinhoitokirja vuosilta 1852-53 löydettiin Runebergin kodin peruskorjaustöiden yhteydessä. Siinä on 93 ruokareseptiä ja lukuisia kakkujen ja sokerileipien ohjeita. Mukana on myös Runebergin leivoksen ohje, joka tosin on hieman erilainen kuin nykyiset nimikkotortut.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat