Ruandan kansamurhan alkamisesta on tänään kymmenen vuotta.
Ruandassa on tänään muisteltu kymmenen vuoden takaisen kansanmurhan uhreja. Virallisen muistopäivän juhlallisuudet alkoivat, kun presidentti Paul Kagame sytytti ikuisen tulen kansanmurhan muistomerkille maan pääkaupungin Kigalin lähistöllä sijaitsevalla Gisozin vuorenhuipulla.
Muistomerkin ympäristössä sijaitseviin joukkohautoihin on haudattu liki neljännesmiljoonan Kigalissa tapetun tutsin ja maltillisen hutun jäännökset. Tämän lisäksi muistomerkin yhteyteen on pystytetty museo kunnioittamaan kansanmurhan uhrien muistoa.
Symbolisena eleenä seremoniassa laskettiin haudan lepoon parisenkymmentä arkkua, joihin oli koottu uhrien jäännöksiä.
Kagamen lisäksi seremoniaan osallistuivat muun muassa entisen siirtomaavallan Belgian pääministeri Guy Verhofstadt, Etelä-Afrikan presidentti Thabo Mbeki, Ugandan presidentti Yoweri Museveni ja Etiopian pääministeri Meles Zenawi.
Yli 800 000 tutsia ja maltillista hutua tapettiin sata päivää kestäneen kansanmurhan aikana keväällä 1994 kansainvälisen yhteisön ja YK:n seuratessa voimattomina sivusta.
Annan: Kansainvälinen yhteisö epäonnistui
YK:n pääsihteeri Kofi Annan myöntää Ruandan kansanmurhan 10-vuotispäivän viestissään, että YK, sen jäsenjärjestöt ja koko kansainvälinen yhteisö eivät kiinnittäneet tarpeeksi huomiota alkavan tuhon merkkeihin Ruandassa. Annan vaatii viestissään maailmaa varautumaan paremmin kansanmurhiin ja ryhtymään ajoissa toimiin niiden estämiseksi.
Annan esitteli itse Genevessä YK:n ihmisoikeuskomission erityisistunnossa suunnitelman kansanmurhien estämiseksi. Suunnitelmaan kuuluu muun muassa YK:hon perustettava erityisedustaja virka. Erityisedustajan tehtävänä olisi varoittaa YK:n turvallisuusneuvostoa ja yleisistuntoa kansanmurhan uhista.
Ruandan kansanmurhan jälkeen laadituissa raporteissa on syytetty Britanniaa, Ranskaa ja Yhdysvaltoja toimettomuudesta ennen kansanmurhaa. Myös Annanin itsensä on useissa kommenteissa katsottu olevan osaltaan syypää tapahtumiin.