Pohjois-Savon käräjäoikeudessa päättyi tällä viikolla Kuopion viime syksyisen kouluhyökkäyksen käsittely. Oikeus antaa tuomionsa marraskuussa. Oikeudenkäynti oli raskasta kuultavaa, koska viimeistään siellä kävi selväksi, miten traagisella tavalla hyökkäys muutti uhrien ja omaisten elämät, kirjoittaa oikeudenkäyntiä seurannut rikostoimittaja Tiia Palmén.
Kovia kipuja, arpia, pysyviä kosmeettisia haittoja, amputoitu sormi, toimimaton käsi. Kahden viikon aikana oikeudessa kävi selväksi, että Kuopion miekkahyökkäys viime vuoden lokakuussa jätti pysyviä ja vakavia jälkiä monille uhreista.
Mutta vielä fyysisiäkin vammoja pahempia ovat kaikki ne henkiset arvet, mitä teko jätti. Traumoja, järkytystä, painajaisia ja pelkotiloja.
On opiskelijoita, jotka eivät ole kyenneet palaamaan opiskelemaan iskun jälkeen. Joillain jäi opinnot kokonaan kesken. Toinen ei ole saanut arjestaan otetta vielä vuodenkaan jälkeen.
Yksi pelkää ja näkee painajaisia. Isokokoinen mies verkkareissa aiheuttaa jollekin hillittömän itkukohtauksen.
Toinen pelkää miehiä ja muitakin tuntemattomia ihmisiä. Henkilöt kassi kädessä herättävät kauhun tunteita. Jos sieltä vedetäänkin ase esiin? On vaikea liikkua ihmisten ilmoilla, koska pelko hallitsee.
Lue myös: Opiskelijatoveri selvisi kuin ihmeen kaupalla hengissä Kuopion kouluiskussa: Viimeinen miekanlyönti lävisti kaulan – "Joelilla oli ihan tyhjä katse eikä hän sanonut sanaakaan"
Syyllisyys kalvaa, vaikka siihen ei ole syytä
Uhreja auttaneet, mutta itse ilman vammoja selvinneet opettajat kärsivät yhä traumaattisesta näystä, kun hyökkääjä puukotti jo valmiiksi elotonta naista. Miksi piti vielä lyödä vaikeasti haavoitettua uhria? Joka oli jo käynyt kamppailua kuolemaa vastaan ja hävinnyt sen?
Ja se syyllisyydentunne, joka kalvaa vieläkin, kun ei pystynyt auttamaan. Sitä nämä miehet kantavat yhä mukanaan.
Entäpä se äiti, joka menetti elämänsä valon, rakkaan tyttärensä, 23-vuotiaan nuoren naisen miekkahyökkäyksen uhrina? Tuskan syvyydestä kertoo jotain se, kun äiti kertoi kuvitelleensa sodan kokemisen ja miehensä kuoleman olleen pahinta, mitä hän voi eläessään kokea. Mutta hän oli väärässä.
