Mielenterveys on yleistynyt selvästi syynä lasten ja nuorten käynteihin julkisessa terveydenhuollossa. Asia ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keskiviikkona julkaisemista tiedoista.
Mielenterveyteen perustuvien tutkimus- tai hoitokäyntien määrä nousi tällä ikäryhmällä perusterveydenhuollossa 18 prosenttia ja asiakkaiden määrä 44 prosenttia, kun verrataan vuotta 2023 vuoteen 2020.
Mielenterveyteen perustuvat käynnit ovat lapsuudessa yleisempiä pojilla mutta nuoruusiästä alkaen tytöillä.
18–22-vuotiaista naisista peräti liki kolmanneksella oli mielenterveyskäynti terveydenhuollossa vuonna 2023.
Käynnit painottuvat yhä enemmän perusterveydenhuoltoon.
– Kehityssuunta on oikea. Lähipalveluita tulee edelleen vahvistaa, jotta lapset ja nuoret saavat apua mielenterveysasioissa helpommin. Samalla erikoissairaanhoito voi keskittyä vaikeammin oireilevien hoitoon, sanoo ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä THL:n tiedotteessa.
Ikäryhmässä 7–22-vuotiaat raportoitiin noin 1,5 miljoonaa mielenterveyteen perustuvaa tutkimus- ja hoitokäyntiä julkisessa terveydenhuollossa vuonna 2023.
Käyntejä oli noin 175 000 lapsella ja nuorella.