Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) kertoo MTV:lle käynnistävänsä selvityksen uudesta uskontorajat ylittävästä oppiaineesta. Myös ylioppilaskirjoituksiin pohditaan merkittävää uudistusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö alkaa selvittää eri uskontojen oppiaineiden korvaamista yhteisellä katsomusaineella.
Nykyinen tilanne, jossa eri uskontokunnat ja lisäksi elämänkatsomustietoa opiskelevat lapset käyvät omilla tunneillaan, on Adlercreutzin mukaan johtanut muuttuvassa maailmassa käytännön ongelmiin.
Lapsia on jouduttu laittamaan kouluissa eri luokille uskonnon perusteella, jotta lukujärjestykset saadaan järjestettyä toimivasti.
– Suomi on entistä monimuotoisempi, Adlercreutz sanoo MTV:n Uutisextrassa.
– Meillä on tarve lisätä ymmärrystä toisistamme ja toisista uskontokunnista. Tällainen eriytyminen, segregaatio ei ole hyväksi.
Suostuuko KD?
Yhteisillä tunneilla koululaiset saisivat tuntumaa sekä omaan että muiden oppilaiden uskontoihin.
Käytännössä ministeriössä selvitetään, voitaisiinko uusi oppiaine luoda ja mitä se tarkoittaisi esimerkiksi opetussuunnitelmalle.
Hallituspuolue kristillisdemokraatit on aiemmin vastustanut kaikille yhteistä katsomusainetta ja ajatellut, että siihen siirtyminen rapauttaisi kristinuskon kulttuuriperintöä ja arvopohjaa Suomessa.
Adlercreutz ei pidä tällaista kritiikkiä perusteltuna. Hän painottaa nykytilanteen ongelmia: lapsia laitetaan uskonnon perusteella ryhmiin, vaikka ymmärrystä pitäisi kasvattaa.
– Mutta tiedän, että tämä nykyinen järjestelmä on tärkeä monelle vähemmistöuskonnolle. Siksi olisi ehkä hyvä yrittää löytää jonkinlainen välimuoto, jossa tämäkin voidaan ottaa huomioon.
Opetusministeri kuitenkin arvioi, ettei nykyinen hallitus välttämättä pysty tai ehdi käsittelemään selvitystä.
– Voi olla, että tämä on asia, joka menee seuraaviin hallitusneuvotteluihin ja nostetaan siellä pöydälle, Adlercreutz miettii.
Korimalli ylioppilaskirjoituksiin?
Opetusministeri Adlercreutz väläyttelee MTV:n Uutisextrassa myös merkittävää uudistusta ylioppilaskirjoituksiin.
Hän on huolestunut siitä, että kieliä, esimerkiksi maailmankieliä ranskaa, espanjaa ja saksaa, kirjoitetaan yhä vähemmän.
Yksi syy tähän oli Adlercreutzin mukaan vuoden 2006 uudistus, jossa vanha ainereaalikoe räjäytettiin useiksi eri aineiksi.
– Sehän käytännössä vie elintilaa näiltä kieliltä, Adlercreutz sanoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä aletaan selvittää ylioppilaskirjoituksiin niin sanottua korimallia.
– Olen pohtinut, että voisiko reaaliaineita laittaa eri koreihin, jolloin käytännössä kirjoitettavien reaaliaineiden määrä vähenisi, jolloin vaikka kieliä voisi kirjoittaa vähän enemmän, Adlercreutz kertoo.
Erityisen tarkkaan ei ole vielä tiedossa, miten korimalli vaikuttaisi tai rajaisi ylioppilaan mahdollisuuksia kirjoittaa haluamansa aineet.
– Tämäkin on asia, jota ministeriössämme nyt lähdetään selvittämään, että löytyisikö tälle ratkaisua.