Asiantuntijat haluaisivat lähiaikoina uudistuvat kansalliset ravitsemussuositukset ruoka- ja ravitsemuspolitiikan perustaksi.
Suomalaisille laaditut ravitsemussuositukset eivät tällä haavaa heijastu laajasti nykyhallituksen linjauksiin. Suositukset eivät nouse esiin esimerkiksi maataloustuotannon ohjaamisessa.
Samoin tehtävää olisi ainakin kaupan kohdalla, jossa keinona voisi olla esimerkiksi terveellisyyden ja ympäristöystävällisyyden huomioiminen arvonlisäverotuksessa. Vaalien alla asiasta oli keskustelua, mutta hallitusohjelmaan se ei päätynyt.
Tutkimusprofessori Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta arvioi, että kestävää ruokavaliota koskevat ravitsemussuositukset näkyvät esimerkiksi julkisten ruokapalveluiden, kuten koulujen ja varhaiskasvatuksen, toiminnassa. Myös elintarviketeollisuus on tuonut paljon uusia tuotteita markkinoille.
Lue myös: Onko sinullakin huonot ruokailutottumukset? Nämä ovat suomalaisten ruokavalion keskeiset haasteet
Kaljonen toimii strategisen tutkimuksen neuvoston Reilu ruokamurros -hankkeen johtajana. Neuvoston kaksi ruokaohjelman hanketta julkistivat tiistaina politiikkasuosituksen, jonka mukaan lähiaikoina uudistuvat kansalliset ravitsemussuositukset tulisi ottaa ruoka- ja ravitsemuspolitiikan perustaksi.
Uusien kansallisten ravitsemussuositusten on määrä valmistua ensi vuonna. Ne pohjautuvat kesällä julkistettuihin pohjoismaisiin suosituksiin, jotka muun muassa kannustavat vähentämään lihan kulutusta ja kohtuullistamaan maitotuotteiden käyttöä sekä terveys- että ympäristösyistä.
Lue myös: Syötkö jo näin? Tutkijoiden mukaan aivojen ikääntymistä voi hidastaa tietyn ruokavalion avulla
Kasviksia, täysviljatuotteita ja kalaa pitäisi sitä vastoin syödä nykyistä enemmän.
– Ravitsemussuositukset itsessään eivät tee mitään, ellemme kaikki ota niitä omiksemme, Kaljonen huomauttaa.
– Ne eivät ole ketään vastaan ja ne eivät kiellä kokonaan lihan syömistä, vaan ne nimenomaan auttavat meitä suuntaamaan toimintaa niin, että meillä kaikilla on mahdollisuus kestävään ruokavalioon.
Laaja näkökulma tarpeen
Kaljosen mukaan viime hallitusohjelma, eli Rinteen (sd.) ja Marinin (sd.) hallitusohjelma, sisälsi aika kunnianhimoisiakin tavoitteita esimerkiksi ruokajärjestelmän ja maataloustuotannon puolella ilmastopäästöjen vähentämiseksi.
Siellä oli esimerkiksi kesken jäänyt ilmastoruokaohjelma. Lisäksi suunnattiin rahaa hiiliviljelyn tutkimukseen sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaan teollisuudelle.
Nykyiseen Orpon (kok.) hallitusohjelmaan on kirjattu pitkän aikavälin maatalousstrategia. Kaljonen pitää kuitenkin liian kapeana vain tuotantoon keskittyvää näkökulmaa, se kun ei huomioi ruuan kysynnän muutoksia.
Lue myös: "Jos haluaa syödä punaista lihaa, kannattaa valita…" – ravitsemustieteilijä kommentoi tuoreita suosituksia
– Peräänkuuluttaisin tällaista laajempaa ruokajärjestelmänäkökulmaa.
THL:n erikoistutkija Niina Kaartinen kiinnittää huomiota siihen, että hallitusohjelma sisältää kirjauksen poikkihallinnollisesti ja yhdessä järjestöjen kanssa toteutettavasta kansallisesta terveys- ja hyvinvointiohjelmasta.
– Poikkihallinnollisuus on tärkeä lähtökohta sille, että hyviä elintapoja ja ruokavalioiden muutoksia tukevia toimia tehdään yhteistyössä ja laaja-alaisesti yhteiskunnan eri sektoreilla.
Yhteistyö on keskeistä
Sekä Kaljonen että Kaartinen arvioivat, että poliitikot ovat hieman nihkeitä puuttumaan suoraan kuluttajien ruokavalintoihin, koska niitä pidetään yksityisasiana.
Kaartinen korostaa, että ruokavaliomuutosten mahdollistamisessa keskeistä on eri toimijoiden välinen yhteistyö. Myös teollisuutta ja kauppaa tarvitaan siihen mukaan.
– Kauppa voisi paljon rohkeammin tehdä asioita, Kaljonen jatkaa.
Keinoja ovat esimerkiksi tuotesijoittelu ja mainonta. Samoin verkkokauppa tarjoaa mahdollisuuksia kannustaa kuluttajia kestävimpiin ruokavalintoihin.
0:52