Raudanpuute on yleinen, mutta usein vaikeasti tunnistettava puutostila. Hitaasti kehittyviin oireisiin tottuu, eikä puutos aina johda alhaisena hemoglobiinina näkyvään anemiaan. Moni kilpirauhasen vajaatoimintaan lääkkeitä syövä on oikeasti raudanpuutteessa. Hutidiagnooseilta vältyttäisiin, jos verestä tiedettäisiin mitata ferritiinitaso.
Kun naisen veren hemoglobiinipitoisuus on alle 117 grammaa litrassa ja miehen alle 134 grammaa litrassa, puhutaan anemiasta. Anemia ei ole itsessään sairaus vaan oire tai tila, jonka voi aiheuttaa monta tekijää. Sen syy on aina selvitettävä. Kaikkein tavallisimmin anemia johtuu raudan puutteesta.
– Raudanpuuteanemia on hyvin yleinen, vähintään yhtä yleinen kuin kilpirauhasen vajaatoiminta. Kaikkiaan raudanpuutteessa on noin viisi prosenttia naisista ja prosentti miehistä, sisätautiopin dosentti Esa Soppi kertoo.
Naisten suuri osuus johtuu siitä, että kuukautisten aikana naiset menettävät verta ja raskauden aikana sikiö käyttää äidin rautavarastoja. Murrosikäiset nuoret ovat niin ikään riskiryhmässä, koska kasvupyrähdyksessä kuluu paljon rautaa.
– Raudanpuuteanemiaa esiintyy kuitenkin myös vanhemmilla ihmisillä. Saattaa olla, että raudanpuute on alkanut kehittyä jo nuoremmalla iällä, mutta oireet tulevat vasta paljon myöhemmin.
Raudanpuute aiheuttaa hyvin moninaisia ja yksilöllisiä oireita. Joillakin on oireista ehkä yksi tai kaksi, toisilla useampia.
– Väsymys, heikotus, huimaus, kalpeus, hajamielisyys, keskittymiskyvyn puute, aivosumu, levottomat jalat, turvotus, päänsärky, hermostuneisuus, mielen mataluus, ahdistuneisuus, käsien ja jalkojen kylmyys, ihon kuivuus, kynsien halkeilu, hiusten haurastuminen ja lähtö, kielen arkuus tai kirvely, palan tunne kurkussa, nielemisvaikeudet, heikentynyt yleiskunto tai suorituskyky, lihasheikkous, ruokahaluttomuus, painonlasku tai huomattava painonnousu, hengästyminen, hengenahdistus, levossa tai pienessäkin rasituksessa nopeutuva syke, rytmihäiriöt, Soppi luettelee.
