Tänään julkistettu työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmän talousraportti jakaa Suomen koronakriisin ajan kolmeen vaiheeseen, joista ensimmäinen on pikkuhiljaa päättymässä.
Tänään esiteltävä talousviisaiden raportti summaa Suomen elävän tällä hetkellä kolmivaiheisen koronatalouskriisin ensimmäistä vaihetta. Alkusokki on koettu, mutta talouden kunto ennen kriisiin joutumista on kaukana.
Ajanjaksot ovat:
1. Vahinkojen minimointi epidemian kontrolliin saamisen aikana.
2. Kysyntää tukeva finanssipolitiikka rajoitusten purkamisen jälkeen.
3. Talouden vaurioiden korjaaminen ja julkisen talouden vakauttaminen kriisin jälkeen.
Raportin mukaan niistä vaikein on kolmas vaihe, koska se edellyttää "niukkuuden jakamista" menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla. Raportti ennakoi myös vaikeita rakenneuudistuksia, joista osa tulee olemaan epäsuosittuja poliittisesti.
Lue myös: Vihriälän työryhmältä kova arvio koronakriisin hinnasta Suomelle: Sopeutustarve useita prosentteja bruttokansantuotteesta
Ensin minimoidaan vahingot
Raportissa talousstrategian lähtökohta on sama kuin hallituksen aiemminkin kertoma: Epidemia tullaan pitämään kuriin niin, että laajoista rajoitustoimista voidaan asteittain luopua. Sitä ennen rajoitustoimet tulevat aiheuttamaan vahinkoja taloudelle.
Lue myös: Teollisuuden uudet tilaukset romahtivat maaliskuussa
Vahinkojen minimoimisessa keskitytään ennen kaikkea yritysten ja yrittäjien kykyyn selviytyä toimintakykyisinä. Olennaista on, että tukitoimet saadaan haaskaamatta kohdennettu tehokkaasti oikeisiin kohteisiin, jotta yritykset ja yrittäjät pystyvät "talvehtimaan" epidemian akuutin vaiheen yli.
Lue myös: Business Finlandin tukisotkusta uutta tietoa: Toistakymmentä yritystä ei haluakaan nostaa myönnettyjä tukia
Toisessa vaiheessa elvytetään
Toinen vaihe on jo näköpiirissä. Kun talouden toimeliaisuutta suitsivia rajoituksia voidaan Suomessa lieventää, siirrytään kysyntää tukeviin finanssipolitiikan toimiin. Tämä tarkoittaa elvytystä.
Business Finlandin tukiin liittyvistä kohuista on toivottavasti opittu. Raportti painottaakin elvytyksen oikeaa ajoitusta, mitoitusta ja kohdennusta.
Elvytykseen vaikuttaa talouden lähtötilanteen lisäksi se, millaisia pysyviä muutoksia kriisi aiheuttaa Suomen talouteen.
Kolmas vaihe korjaa vaurioita
Elvytys tulee kasvattamaan Suomen julkista velkaa merkittävästi, eikä sitä voida jatkaa ikuisesti. On siirryttävä kolmanteen vaiheeseen.
Jos kriisin kaksi ensimmäistä vaihetta jäävät lyhyiksi, eikä talouteen ja yhteyskuntaan synny merkittäviä vaurioita, on kolmas vaihe lähinnä julkisen velan hoitamista, raportti toteaa.
Raportin mukaan kyseessä ei välttämättä ole kovin vaativa tehtävä – jos reaalikorko pysyttelee yhä ennakoidusti matalana. Tässäkin skenaarioissa tulevien talousryppyjen hoito tulee olemaan selvästi heikompi suuren velkataakan takia.
Talous jää parhaimmillaankin haavoittuvaksi.
Hyvinvointivaltio vaarassa
Jos kriisi iskee talouden rakenteisiin lievää skenaariota suuremmalla voimalla, voi jälki olla raportin mukaan karua:
"Jos sen sijaan kriisi heikentää pidempiaikaisesti talouden suorituskykyä, potentiaalista tuotantoa ja erityisesti alentaa työllisten osuutta väestöstä, Suomen kyky huolehtia hyvinvointilupauksestaan kansalaisille heikkenee selvästi ennen kriisiä vallinneesta tilanteesta.
Tämä ilmenee julkisen talouden alijäämien pitkäaikaisena kasvuna ja jo ennestään merkittävän kestävyysvajeen selvänä kasvuna sekä tästä aiheutuvana paineena julkisten palveluiden ja turvaverkkojen heikentämiseen."
Suomen hallitus saattaa joutua mahdottoman valinnan eteen. Edessä on merkittäviä leikkauksia, ja toisaalta pitäisi jollain konstilla pystyä huolta työllisyydestä ja koronaviruksen aiheuttamien muiden pitkäaikaisten ongelmien hoidosta.
Vielä ei tiedetä, mitä tarkkaan ottaen kolmannen kriisivaiheen vaatimukset ovat. Talouskriisin suuruus ja seuraukset ovat vielä epäselviä, raportti toteaa.
"Tällaisissa oloissa Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan koko 2020-luvun ja ylittää 100%."