Alueluovutukset ja turvatakuut ovat keskeisessä osassa keskusteluita, jotka käydään tänä iltana Suomen aikaa Washingtonissa Trumpin, Zelenskyin ja Euroopan johtajien kesken. Millaisia turvatakuita Ukraina voi odottaa?
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on aiemmin avannut mahdollisuuden alueluovutuksille edellyttäen, että Ukraina saa kunnolliset turvatakuut.
Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff on kertonut CNN:lle, että Ukrainalle voitaisiin tarjota Naton viidennen artiklan kaltaista turvatakuuta. Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuron mielestä ilmaisu on hyvin epämääräinen.
– Edes Naton viides artikla ei tarkoita suoraa ja välitöntä sotilaallista avun antamista, Kangaspuro huomauttaa.
– Kun se on muotoiltu tällä tavalla, niin tässä joudutaan kyllä varmaan vielä odottamaan Yhdysvaltojen roolin täsmentymistä, Kangaspuro sanoo.
Lue lisää: CNN: Ukrainalle neuvotellaan Naton 5. artiklan kaltaista turvatakuuta
Talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistolta pitää täysin selvänä, että Putinin hallinto ei kasvojensa menettämisen pelossa voi suostua Ukrainan Nato-jäsenyyteen tai siihen, että Nato olisi jonkinlaisena institutionaalisena toimijana turvatakuiden takana.
Ukrainalaisille turvatakuut ovat kuitenkin välttämättömät siksi, että he voivat luottaa uskottavan vastavoiman tulevan tarvittaessa heidän apuunsa – Venäjään ei ole aiemminkaan voinut luottaa tulitaukojen ja muiden sopimusten osalta.
– Ettei tule sitä tilannetta, että tulee sellainen jäätynyt konflikti, jossa koko ajan vähän rikotaan tulitaukoa, ja se jatkuu ja jatkuu. Silloin ei saada sellaista vakuuttavaa uudelleenrakennusaikaa, jota Ukraina kipeästi kaipaa, Eloranta selittää.
Ukrainan näkökulmasta turvatakuisiin on sisällytettävä selvä sotilaallinen peloterooli Yhdysvalloilta.
Lue lisää: Zelenskyi saapui Washingtoniin – Trumpilta kylmä suihku vain hetkeä aiemmin
– Toisaalta Trumpin hallinnon on erittäin hankala suostua sellaisiin turvatakuisiin, joissa Yhdysvaltojen joukkoja varsinaisesti sijoitettaisiin Ukrainaan. Myöskin Venäjälle se voisi olla hankala hyväksyä. Siinä mietitään, ketkä voivat olla niitä partnereita, jotka tulevat myöskin sotilaallisesti läsnä valvomaan sitä rajatilannetta, Eloranta kuvailee.
Kangaspuron mukaan turvatakuista puhuttaessa täytyy muistaa, että niitä ei tule, ellei toinenkin osapuoli – Venäjä – ole valmis niihin myöntymään.
– Venäjän osalta ongelmahan on, että Venäjä voi myös vain jatkaa sotaa, ellei sopimukseen päästä. Se on iso asia, joka tässä nyt on vähän jäänyt ymmärrettävästikin varjoon, Kangaspuro sanoo.