Venäjän presidentti Vladimir Putin pelkää vallankaappausta, kirjoittaa brittilehti Telegraph.
Päätelmä nojaa Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n lokakuussa esittämään väitteeseen, jonka mukaan maanpaossa elävä Mihail Hodorkovski ja ryhmä muita Kreml-kriitikoita suunnittelevat vallankaappausta.
FSB suuntasi tähtäimensä erityisesti Venäjän hyökkäyssotaa vastustavaan venäläisryhmään, joka turvallisuuspalvelun mukaan haluaa "väkivaltaisesti kaapata vallan ja syrjäyttää Venäjän federaation perustuslaillisen järjestyksen".
Venäjän oppositiota rahoittava Hodorkovski on kiistänyt FSB:n väitteet.
MTV Uutiset haastatteli Venäjä-tuntijoita Markku Kangaspuroa ja Jussi Lassilaa väitteistä.
– Putin on varautunut alusta asti vallankaappaukseen. Venäjä on ollut pitkään niin epävakaa ja autoritääriset hallinnot pyrkivät varjelemaan vakautta. Putinilla on itsellään kokemusta vallan uudelleenjärjestelyistä, eikä hän sellaista halua itse kokea, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Kangaspuro.
– Kuinka konkreettinen uhka Hodorkovski on, se on spekulaation alainen asia, hän jatkaa.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.Kimmo Brandt/All Over Press
"Varmasti pelkää"
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Lassilan mukaan Putin "varmasti pelkää" jatkuvasti vallankaappausta, eikä FSB:n tuoreissa väitteissä ole sinällään mitään uutta.
Niissä on Lassilan mukaan jopa "perverssi piirre", sillä Venäjän turvallisuuspiirien toimintaa ohjaavat tulostavoitteet. Yksilöt saavat kunniaa, mainetta ja ruplia, jos he paljastavat rikoksia.
– Ja jos rikoksia ei löydy, niitä keksitään. Eräskin nuori poika tuomittiin niin sanotussa Set-ryhmän tapauksessa pitkäksi ajaksi vankilaan täysin tekaistusta terroriteosta ja vallankaappausyrityksestä, Lassila sanoo.
Venäjä tuomitsi ryhmän jäseniä 6–18-vuoden vankeusrangaistuksiin. Sekä oikeudenkäyntiä että tuomioita kritisoitiin laajalti.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.Ulkopoliittinen instituutti
Hysteria kasvaa
Kreml on muuttunut vuosien varrella yhä "vainoharhaisemmaksi ja hysteerisemmäksi" oppositiota kohtaan, vanhempi tutkija Lassila sanoo.
Sekä ulkovaltojen että venäläisten kannalta ongelmallista on, että Venäjän turvallisuuspalveluiden johtajat ja myös presidentti Putin itse uskovat näihin uhkiin, Lassila jatkaa.
– Putinin hallinto tarvitsee uhkia, mutta ne myös koetaan aidoiksi. Ulko- ja sisäpoliittiset ongelmat lietsovat ajattelua, että kaiken pahan takana on joku kiero juoni. Se on itseään ruokkiva kehä, hän toteaa.
Myös Hodorkovski on sanonut, että Putinin hallinto tuppaa aina kurittamaan oppositiota, kun Venäjällä on tavalla tai toisella vaikeammat ajat.
Presidentti Donald Trumpin arvaamattomuus on ongelma myös Venäjälle, asiantuntija arvioi.STELLA Pictures / ddp
Venäjä "epävarmuudessa"
Sekä Kangaspuro että Lassila katsovat, että Kremlillä on nyt aihetta huoleen.
Yhdysvallat perui Putinin ja Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin jo sovitun tapaamisen Budapestissa ja perään Valkoinen talo määräsi tuntuvat pakotteet venäläisille öljyjäteille.
– Venäjä on tietyllä tapaa epävarmuuden tunnelmissa, kun Putinin hallinto ei tiedä, kuten emme Euroopassakaan, mitä Trump tekee seuraavaksi, Kangaspuro sanoo.
Putin on lujittanut valtaansa vuosi vuodelta yhä tiukemmin keinoin. Se ei näytä poistaneen vallankaappauksen pelkoa.
Kremlin suhde oppositioon on huomionarvoinen, Lassila muistuttaa.
– Opposition vaikutusvaltaa yliarvioidaan tahtomattaankin. Se osoittaa Putinin hallinnon pelkoa. Kun uhka eliminoidaan, se nähdään jo pian muualla, hän jatkaa.
– Venäjällä ja erityisesti turvallisuuspalveluissa ajatellaan, että lohikäärmeen pää pitää katkaista. Kaikki riippuu tässä ajattelumallissa johtajista, siksi Hodorkovski on looginen kohde, Lassila sanoo.
62-vuotias Hodorkovski lähti Venäjältä armahduksensa jälkeen vuonna 2013.
Venäjän sokea piste
Venäjällä nähdään huonosti se, että ulkomailta käsin toimivien, sinällään kansainvälisestikin näkyvien oppositiohahmojen sijaan merkittävin uhka voi syntyä kotikutoisesta tyytymättömyydestä, Lassila katsoo.
Aleksanteri-instituutin johtaja Kangaspuro on samaa mieltä, eikä näe Hodorkovskia aitona uhkana.
Todellisia pulmia voi aiheuttaa talous, jos se kriisiytyy tavalla, joka vaikuttaa koko järjestelmään, eli toisin sanoen alkaa tuntua jokaisen venäläisen kukkarossa.
– Systeeminen kriisi voisi johtaa kansalaisten tyytymättömyyden kasvuun ja johtavan eliitin hajoamiseen. Sitä vastaan Putinin hallinto on toiminut ja varautunut kaiken aikaa, Kangaspuro sanoo.
Kun Yhdysvallat määräsi viime viikolla pakotteet venäläisille öljyjäteille Lukoilille ja Rosneftille, vakuutti Venäjän ulkoministeriö maan olevan "immuuni" sanktioille. Puhe oli eittämättä tarkoitettu nimenomaan omille kansalaisille.
Presidentti Putin kuitenkin myönsi, että uusien "epäystävällisten" pakotteiden "odotetaan aiheuttavan joitain tappioita".
Jos Venäjän yhteiskuntajärjestys rakoilisi, voisi myös oppositiolla olla tilaisuus iskeä kiilaa syntyneisiin aukkoihin. Tätä tilaisuutta Hodorkovski on avoimesti myöntänyt odottavansakin.
Näin Hodorkovski on myös Kangaspuron mukaan tehnyt itsestään tavallaan hyödyllisen hahmon Kremlille, sillä hän symboloi ulkovaltojen ja ulkomailla asuvien venäläisten halua puuttuu Venäjän sisäisiin asioihin.
Kremliä helpottaa se tosiasia, että Venäjän oppositio on keskenään riidoissa. Hodorkovski ja vankilassa kuolleen Aleksei Navalnyin lesken Julija Navalnajan johtama korruptionvastainen säätiöFBK eivät tule toistensa kanssa toimeen, Lassila muistuttaa.
Wagner-pomo Jevgeni Prigozhin tulkitaan yrittäneen vallankaappausta kesäkuussa 2023. Prigozhin kuoli kolme kuukautta myöhemmin lentokoneturmassa, jota lännessä pidetään Kremlin järjestämänä.STELLA Pictures / ddp
