Yhdysvallat ajoitti Venäjän "kuristamisen" otolliseen aikaan.
Yhdysvaltojen pakotepaketti Venäläisille öljy-yhtiöille on "potentiaalinen leka, mutta ei ihan moukari".
Näin arvioi Helsingin yliopiston Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen.
Pakotepaketti on historiallinen Yhdysvaltojen presidentiltä Donald Trumpilta, Tynkkynen toteaa. Kyse on Yhdysvaltojen ensimmäisestä "oikeasta kepistä" Kremlin suuntaan Trumpin toisen presidenttikauden aikana.
Tähän asti politiikka Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia kohtaan on ollut myötäkarvaan silittämistä, Tynkkynen katsoo.
Yhdysvaltojen uudet pakotteet kohdistuvat Venäjän kahteen öljyjättiin, Lukoiliin ja Rosneftiin, sekä yli kolmeenkymmeneen näiden tytäryhtiöön.
Öljy-yhtiöt vastaavat kaksistaan noin puolesta Venäjän öljynviennistä ja -tuotannosta. Venäjän valtionvarainministeriön mukaan öljy tuo noin neljänneksen kaikista maan tuloista.
Pakotteet määrättiin, koska Venäjä on ollut haluton tekemään rauhan Ukrainan kanssa, sanoi Yhdysvaltojen valtionvarainministeri Scott Bessent.
– Nämä pakotteet ovat askel suurempien ongelmien suuntaan Kremlille, professori Tynkkynen sanoo.
Venäjän presidentti Putinin vierailu Alaskassa elokuussa Yhdysvaltojen presidentin Trumpin luona ei rauhanneuvotteluja edistänyt.All Over Press
Leka voi lieventyä
Professori Tynkkynen ei pidä itsestään selvänä pakotteiden vaikutusta. "Lekan" isku voi jäädä pehmeäksi, jos pakotteiden noudattamista ei seurata.
– Paljon riippuu nyt siitä, miten toissijaisia pakotteita otetaan käyttöön ja millä tarmolla Yhdysvallat seuraa näiden pakotteiden noudattamista, hän sanoo.
Toissijaisilla pakotteilla viitataan kolmansille osapuolille asetettaviin pakotteisiin. Niitä voidaan asettaa valtioille tai muille toimijoille, jotka auttavat kiertämään pakotteita.
Tähän mennessä Venäjä on pystynyt kiertämään heidän öljyvirtojensa tyrehdytysyrityksiä varsin tehokkaasti. Tämä on Kremlille maksanut ruplia, mutta sotatalous on joka tapauksessa pyörinyt.
Lähteet: Intia tottelee
Venäläistä öljyä ovat ostaneet ennen kaikkea Kiina ja Intia, mutta myös Euroopan maat sen jälkeen kun öljyn alkuperä on väärennetty jossain kolmannessa valtiossa.
Jos esimerkiksi presidentti Xi Jinpingin johtama Kiina jatkaa venäläisen öljyn ostamista, täytyy Yhdysvalloilta löytyä selkärankaa ja ennen kaikkea taloudellista voimaa määrätä pakotteita myös Pekingille, Tynkkynen muistuttaa.
Vaikka Yhdysvallat on kauppasotansa myötä tehnyt kovia taloustoimia Kiinan suuntaan, on Washington myös joutunut joustamaan niissä. Tämä johtuu paljolti harvinaisista maametalleista, joita Yhdysvallat tarvitsee ja joissa Kiinalla on merkittävä markkina-asema.
Jos toissijaiset pakotteet jäävät tiukan paikan tullen piippuun, heikkenee pakotteiden teho.
Ensimerkit ovat Venäjän kannalta kielteisiä.
Intia todennäköisesti "massiivisesti leikkaa" venäläisen raakaöljyn ostoa, lähteet sanovat uutistoimisto Reutersille. Presidentti Trump on jo aiemmin vaatinut Intiaa vähentämään Venäjän öljyn ostamista.
Pakotteiden teho riippuu paljon siitä, onko Yhdysvallat valmis rankaisemaan Intiaa ja Kiinaa, jos ne auttavat Venäjää öljykaupoissa. Kuvassa Intian pääministeri Modi, Venäjän presidentti Putin ja Kiinan presidentti Xi lokakuussa 2024.
Otollinen hetki "kuristamiselle"
Yhdysvallat ajoitti pakotteensa otolliseen kohtaan, Helsingin yliopiston Tynkkynen sanoo.
– Taustalla on öljymarkkinoiden ylitarjonta. Öljynviejämaiden yhteistyöorganisaatio Opec ja erityisesti Saudi-Arabia ovat lisänneet tuotantoa. Ikkuna venäläisen öljytuotannon kuristamiselle on nyt, Tynkkynen sanoo.
Ukraina on elokuun alun ja lokakuun 16. päivän välillä tehnyt ainakin 58 iskua Venäjän energiateollisuuden kannalta keskeisiin kohteisiin, Reuters laskee.
Yhdysvaltojen pakotteet tervetulleiksi toivottanut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi maansa tekemiä drooni-iskuja "nopeimmin toimiviksi pakotteiksi".
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi toivotti Yhdysvaltojen määräämät pakotteet tervetulleiksi.AFP / Lehtikuva
Yhdysvalloille Ukrainan iskut ovat voineet toimia merkkinä siitä, ettei Venäjän öljyntuotantokyvyn heikentäminen väistämättä nosta öljyn hintaa.
Teboil pulassa
Professori Tynkkysen mukaan suomalaisten bensanhinta riippuu maailmanmarkkinatilanteesta kokonaisuudessaan, ei suoraan yksittäisistä pakotteista.
– Se riippuu siitä, kuinka paljon öljyvarastoista on puskuria ja toisaalta, kuinka paljon on kykyä nostaa tuotantokykyä, Tynkkynen sanoo.
– Totta kai on kuitenkin mahdollista, että bensan hinta nousee. Se on se hinta, mikä lännessä täytyy pystyä maksamaan Venäjän sotakoneen tyrehdyttämisestä, hän jatkaa.
Yhdysvaltojen asettamat pakotteet kohdistuvat myös Suomessa toimivaan Teboiliin, koska Lukoil omistaa yhtiön. Helsingin Sanomien mukaan Teboilin rahaliikenne voi jäätyä nopeastikin. Jos näin käy, Teboil ei pysty maksamaan sille toimitettavia polttoaineita.
Tynkkynen toivoo Teboilin kohtaavan "riittävän ison pulman", jotta yhtiö häviäisi Suomesta ja Euroopasta.
Professori pitää harmillisena, että Teboil on kyennyt jatkamaan toimintaansa Venäjän helmikuussa 2022 aloittamasta suurhyökkäyksestä huolimatta.
– Kun Teboilin omistaja Lukoil luokitellaan yksityiseksi yhtiöksi, niin ei ymmärretä strategisten yritysten luonnetta Venäjällä. Ne eivät ole yksityisiä yrityksiä niin kuin se lännessä ymmärretään, Tynkkynen sanoo.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
