Trumpille esiteltiin kolme pakotevaihtoehtoa. Hän ei valinnut kovinta Venäjä-moukaria.
"Oletteko samaa mieltä kanssani?", kysyi Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump lähimmiltä neuvonantajiltaan Valkoisessa talossa keskiviikkona ennen kuin teki lopullisen päätöksen Venäjälle määrättävistä öljypakotteista.
Sekä viime viikolla Venäjän kollegansa Sergei Lavrovin kanssa puhelimitse keskustellut ulkoministeri Marco Rubio että "Venäjä-kravatillaan" kohahduttanut sotaministeri Pete Hegseth olivat Trumpin kanssa samaa mieltä, kertoo yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal (WSJ).
Yhdysvaltojen uudet pakotteet kohdistuvat Venäjän kahteen öljyjättiin, Lukoiliin ja Rosneftiin, sekä yli kolmeenkymmeneen näiden tytäryhtiöön.
Öljy-yhtiöt vastaavat kaksistaan noin puolesta Venäjän öljynviennistä ja -tuotannosta. Venäjän valtionvarainministeriön mukaan öljy tuo noin neljänneksen kaikista maan tuloista.
Näillä pakotteilla Yhdysvallat pyrkii "katkaisemaan Venäjän sotakoneistolta kaulan", arvioi Huomenta Suomessa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija .
Valkoinen talo päätyi näin koviin pakotteisiin, koska Trumpin kärsivällisyys Venäjän presidentin Vladimir Putinin suhteen oli aidosti loppunut, yhdysvaltalaiset viranomaislähteet kertovat WSJ:lle.
Lukuisia kertoja aiemminkin Trump on antanut Venäjälle aikarajoja ja harmitellut, etteivät lupaavilta vaikuttaneet Putin-keskustelut ole johtaneet mihinkään. Tekoja ei kuitenkaan ole nähty ennen tätä.
– Joka kerta kun puhun Vladimirin kanssa, meillä on hyvä keskustelu ja sitten se ei johda mihinkään, Trump totesi keskiviikkona.
Venäjällä on ollut tapana niin sanotusti kommentoida diplomatiaa poikkeuksellisen voimakkailla ilmaiskuilla. Kun Trump perui Budapestiin sovitun Putin-tapaamisen, iski Venäjä Ukrainaan poikkeuksellisen suurella määrällä ohjuksia.
2:48Tutkija: Trump ei ole Ukrainan eikä Venäjän puolella, vaan prosessin puolella.
Kolme vaihtoehtoa
Trumpilla oli muitakin vaihtoehtoja kuin nyt käyttöön otettu, kertoo Wall Street Journal. Hänelle esiteltiin kolme erilaista pakotepakettia.
Vakavin vaihtoehto oli Venäjän teollisuuteen ja maan johtoon suoraan iskevä paketti. Toinen oli nyt käyttöön otettu isku energiateollisuuteen. Kevyin vaihtoehto sisälsi rajallisempia pakotteita.
Yhdysvaltojen poliittinen johto on sekä julkisesti että nimettömästi sanonut, etteivät sen tavoitteet sodan suhteen ole muuttuneet. Trump haluaa yhä saada taistelut loppumaan ja neuvotella Venäjän kanssa.
Trump ei kuitenkaan halua "hukata aikaansa" Putinin kanssa neuvottelemalla, jos tulosta ei ole luvassa. Putinin ja Trumpin tapaaminen Alaskassa ei rauhaa lähemmäs tuonut.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Särkkä on samaa mieltä kuin Trumpin ensimmäisen presidenttikauden Ukraina-lähettiläs Kurt Volker: Pelkillä pakotteilla Venäjä ei taivu.
–Tarvitaan myös sotilaallisia keinoja ja turvatakuujärjestelyitä, Särkkä arvioi.
Sotilaallisten keinojen suhteen Ukraina koki takaiskun viime viikolla, kun presidentti Trump teki Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin vierailun aikana selväksi, ettei Kiova ole saamassa pitkän kantaman Tomahawk-risteilyohjuksia asevalikoimaansa.
Tomahawk-uutinen Venäjällä otettiin vastaan lämpimästi.
Pakotteiden suhteen tilanne on toinen. Vaikka maan ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova väitti Venäjän olevan "immuuni" pakotteille, myönsi presidentti Vladimir Putin myöhemmin, että uusien "epäystävällisten" pakotteiden "odotetaan aiheuttavan joitain tappioita".
Putin kuitenkin vakuutti, ettei Venäjä taivu kiristyksen alla.
Helsingin yliopiston Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan pakotteiden teho riippuu siitä, miten tehokkaasti niiden noudattamista seurataan.
– Paljon riippuu nyt siitä, miten toissijaisia pakotteita otetaan käyttöön ja millä tarmolla Yhdysvallat seuraa näiden pakotteiden noudattamista, hän sanoo.
Toissijaisilla pakotteilla viitataan kolmansille osapuolille asetettaviin pakotteisiin. Niitä voidaan asettaa valtioille tai muille toimijoille, jotka auttavat kiertämään pakotteita.
Unkarin Venäjä-mielinen pääministeri Viktor Orban totesi suoraan perjantaina maan etsivän tällä hetkellä keinoja, miten tuoreet pakotteet voidaan kiertää.
Tähän mennessä Venäjä on pystynyt kiertämään heidän öljyvirtojensa tyrehdytysyrityksiä varsin tehokkaasti. Tämä on Kremlille maksanut ruplia, mutta sotatalous on joka tapauksessa pyörinyt.
Suomen pankki totesi maanantaina Venäjän talouden nopean kasvun olevan ohi. Venäjän talous on nyt haavoittuvampi ja kasvunäkymät heikommat kuin ennen sotaa, totesi Suomen pankin tiedotteessa vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.
– Tästä huolimatta Venäjä pystyy edelleen ylläpitämään nykyisen kaltaista hyökkäyssotaansa ja takaamaan kohtuullisen elämänlaadun suurimmalle osalla väestöään, Solanko jatkoi.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
Eerikki Pitkänen
MTV Uutiset
Eerikki Pitkänen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Pitkäseen voit olla yhteydessä esimerkiksi juttuvinkkeihin liittyen.
