Asiantuntijat arvioivat, että nyt on alkamassa merkittävä viikko Ukrainan rauhanprosessiin liittyen. Läpimurtoa tuskin vielä kuitenkaan tulee.
Paine Berliinissä on tällä viikolla suuri, kun Yhdysvaltojen, Euroopan sekä Ukrainan edustajat neuvottelevat Ukrainan rauhansuunnitelmasta.
Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä kuitenkin muistuttaa, että vaikka Eurooppa, USA ja Ukraina saataisiin samalle sivulle asiasta, vielä mukaan on saatava Venäjä.
– Tämän viikon jälkeen nähdään, onko mahdollisuuksia saada rauhantietä eteenpäin, Penttilä sanoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Kauppalehden tietojen mukaan Berliinissä tavoitteena on rauhansuunnitelman julkistus.
Kirjeenvaihtajan kommentti: Onko läpimurto Berliinissä mahdollinen? Ukrainan tulevaisuudesta pelataan taas valtavilla panoksilla
Institute for the Study of War puolestaan arvioi, että Venäjä tulee torjumaan Euroopan ja Ukrainan rauhansuunnitelman ehdotukset.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin neuvonantaja Juri Ushakov totesi sunnuntaina, että Venäjä on jo kertonut kantansa ”hyvin selvästi” ja tulee vastustamaan ”vahvasti” Euroopan ja Ukrainan rauhansuunnitelmaa.
Venäjä on aiemmin jo hylännyt Yhdysvaltojen tekemän rauhansuunnitelman pääkohdat.
Risto E.J. Penttilä toteaa, että tilanne on hankala.
Molemmilla myös mahdollisuuksia jatkaa sotaa
Risto E.J. Penttilä on sitä mieltä, että Venäjän eikä myöskään Ukrainan ole pakko suostua rauhaan tällä hetkellä.
– Venäjä pelaa pitkää peliä. Se katsoo, että sillä on varaa jatkaa sotaa. Sama tilanne on myös Ukrainan kohdalla. Ukraina mielellään näkisi, että rauha tulisi, mutta sillä on mahdollisuuksia myös jatkaa sodankäyntiä vielä pitkään, Penttilä sanoo.
Talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistolta taas toteaa, että on otettava huomioon myös se, että Venäjän ja Yhdysvaltojen välisistä keskusteluista ei ole tullut tietoja julkisuuteen.
– Yhdysvallat on varmasti saanut jonkinlaista ennakko-odotusta siitä, päästäänkö (rauhankeskusteluissa) eteenpäin.
AFP / Lehtikuva
Kauppalehden tietojen mukaan Berliinissä tavoitteena on rauhansuunnitelman julkistus.
Penttilä toteaa, että tilanne on tällä hetkellä hankala.
– Yhdysvallat yrittää pakottaa rauhaa, ja sotaa käyvät molemmat osapuolet katsovat, että ehkä olisi fiksua vielä jatkaa. Jos tästä päästään eteenpäin, nopeutettuun rauhaan, se tapahtuu ainoastaan Yhdysvaltojen painostuksella, Penttilä toteaa.
"Venäjä on joutunut huomaamaan, että sota ei kannata"
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi sunnuntaina, että Ukraina on valmis kompromisseihin, joista yksi on Nato-jäsenyyden tavoittelusta luopuminen. Vastineeksi maa kuitenkin haluaa Naton 5. artiklan "kaltaiset" turvatakuut.
Eloranta huomauttaa, että kysymys on kuitenkin siitä, mistä ja keneltä nämä turvatakuut tulisivat.
Penttilä lisää, että Eurooppa ei pysty turvatakuu-asiaa ratkaisemaan.
– Eurooppa pystyy tukemaan Ukrainaa niin, että maa voi tarvittaessa jatkaa sotaa. Mutta turvatakuihin tarvitaan Yhdysvallat. Yhdysvallat puolestaan ei ole suostunut kertomaan, mitä nämä turvatakuut käytännössä olisivat ennen kuin kaikki on neuvoteltu selväksi. Tämä on Ukrainan kannalta hankalaa.
Eurooppa ei pysty turvatakuu-asiaa ratkaisemaan.
Penttilä toteaa, että myös Venäjä on joutunut tekemään kompromisseja, kun ajattelee, mistä lähtökohdista maa lähti.
– Venäjän lähtökohta oli koko Ukrainan haltuunotto, hallituksen vaihtaminen ja niin edelleen. Nyt maksimaaliset vaatimukset liittyvät muun maussa Donbassin alueeseen ja Ukrainan asevoimien rajoituksiin.
– Retorisesti ja moraalisesti Venäjä on vaatimassa yhä kaikkea, mutta jos verrataan lähtötilanteeseen, niin kyllä Venäjä on joutunut huomaamaan, että sota ei kannata.
Naton viidennen artiklan mukaan yhteen tai useampaan osapuoleen kohdistettu aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa katsotaan hyökkäykseksi kaikkia osapuolia vastaan. Tämä mahdollistaa, että muut Nato-maat voivat puolustaa sotilaallisesti hyökkäyksen kohteeksi joutunutta.
Viides artikla on kuitenkin aktivoitu vain kerran Naton historiassa. Tämä tapahtui syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen, kun Yhdysvallat sai 49 valtion koalition apuunsa operaatiossa al-Qaidaa vastaan Afganistanissa. Operaatiota ei kuitenkaan olla pidetty virallisena Nato-operaationa.
