Onko suomalaisia aikaisempaa enemmän sairaustilastoissa? Kyllä. Ovatko suomalaiset sairaampia kuin ennen? Eivät. Tilastojen ristiriita näkyy esimerkiksi muistisairauksien ja diabeteksen kohdalla.
– Suomen väestön terveydentila paranee, se on fakta. Terveydentilan parantuessa ihmiset myös kuolevat myöhemmin. Kun syntyvyys lisäksi on Suomessa maltillista – joissakin Euroopan maissa jo katastrofaalisen pientä –, nämä tekijät yhdessä muuttavat väestön ikärakennetta ja sitä kautta sairastavuutta. Sairastettujen tautien lukumäärä ei vähene väestön terveydentilan parantuessa. Ihmiset kuolevat joka tapauksessa johonkin tautiin, vain paljon aikaisempaa myöhemmin, THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki sanoo.
Koska väestö vanhenee, on luonnollista, että vanhuuteen liittyvät sairaudet yleistyvät.
– Esimerkiksi muistisairauksia sairastavia on enemmän sen takia, että ihmiset elävät pidempään. Dementian kehittyminen liittyy vanhenemiseen.
Myös tavat tilastoida kuolemansyitä ovat muuttuneet viimeisten 10–15 vuoden aikana.
– Siinä, missä vanhus aikaisemmin merkittiin kuolleeksi keuhkokuumeeseen, nyt häneltä etsitään jokin tauti, joka on mahdollisesti ollut myötävaikuttamassa tuohon keuhkokuumeeseen. Niinpä tilastoissa vanhusten kuolleisuus keuhkokuumeeseen on vähentynyt Suomessa erittäin paljon ja kuolleisuus dementiaan ja Alzheimerin tautiin vastaavasti yleistynyt. Lisääntyvyys kertoo tilastoinnin muutoksesta, ei siitä, että tauteja sairastettaisiin niin paljon enemmän kuin aikaisemmin.
Toinen tilastoharha liittyy nopeasti yleistyneeseen tyypin 2 diabetekseen.
– Diabetes liittyy aika vahvasti ylipainoisuuteen, ja osa tyypin 2 diabeteksen lisääntymisestä todellakin johtuu siitä, että väestö on lihonut. Kuitenkin osasyynä on 2000-luvun alussa alkaneen DEHKO-ohjelman eli diabeteksen ehkäisyn, diagnosoinnin ja hoidon kehittämisohjelman menestyksellisyys. Nyt tauti tunnistetaan paremmin ja aikaisemmin. Tätä ennen pienempi osa diabeetikoista oli terveydenhuollon tiedossa, Keskimäki sanoo.
