Syöpää tutkiva professori on huolissaan suomalaisten jogurtinsyönnistä. Jogurtti sisältää hänen mukaansa alkoholin ja tupakan jälkeen kolmanneksi eniten syöpää aiheuttavaa asetaldehydiä.
Asetaldehydi on karsinogeeninen aine, jolle altistuvat eniten alkoholin suurkuluttajat sekä tupakoitsijat. Jogurtit sisältävät ainetta pieniä määriä, mutta aihetta tutkinut professori Mikko Salaspuro on huolissaan suomalaisten jogurtinkulutuksesta.
Asetaldehydiä käytetään paljon aromiaineena elintarviketeollisuudessa. Kansainvälinen syöpätutkimuslaitos IARC on luokitellut alkoholijuomien käyttöön liittyvän asetaldehydin syöpää aiheuttavaksi. Kyseessä on maailman yleisin karsinogeeni eli syöpää aiheuttava aine ihmiselle.
Samaan vaarallisuusluokkaan asetaldehydin kanssa kuuluvat esimerkiksi asbesti ja radon.
Emeritusprofessori Salaspuro Helsingin yliopiston asetaldehydin ja syövän tutkimusyksiköstä korostaa aineen olevan merkittävä yläruoansulatuskanavan syöpien aiheuttaja.
– Tiedetään, että yksi annos alkoholia päivässä lisää merkittävästi suusyöpäriskiä. Syövän kannalta ongelma on suun mikrobien paikallisesti alkoholista tuottama asetaldehydi, jota mikrobit ja limakalvosolut eivät pysty hävittämään, kuten maksa tekee, Salaspuro kertoi Lääkäripäivillä Helsingissä.
– Tupakan savun asetaldehydi liukenee helposti sylkeen ja leviää sen mukana yläruoansulatuskanavan alueelle.
Jogurtti lisännyt syöpätapauksia?
Alkoholin jälkeen suurimpia asetaldehydin lähteitä ovat tupakka ja monille yllättäen myös jogurtit. Salaspuro onkin erityisen huolissaan suomalaisten suuresta jogurtin kulutuksesta.
– Suuontelon syövät ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 1980 lähtien. Tämä jyrkkä lineaarinen nousu ei selity pelkästään alkoholin ja tupakan käytöllä.
– Voisiko siis jugurtilla olla yhteys suualueen syöpien lisääntymiseen? Sen tiedämme, että vuonna 2013 jogurttia käytettiin neljä kertaa enemmän kuin vuonna 1975.
Tarkkaa pitoisuutta ei ilmoiteta
Jogurttien asetaldehydipitoisuutta ei tuoteselosteessa ilmoiteta, joten sen vaikutusta syöpien lisääntymiseen on vaikea arvioida.
Valio on ilmoittanut desin jogurttia sisältävän 0,3–0,5 milligrammaa asetaldehydiä. Yhden savukkeen polttamisesta asetaldihydiä liukenee sylkeen 0,05 milligrammaa.
– Tästä voimme todeta, että yksi desi jogurttia aiheuttaa yhtä suuren asetaldehydialtistuksen kuin 6–10 savukkeen polttaminen.
Valio: Syy-seuraussuhdetta ei esitetty
Valion mukaan yläruoansulatuskanavan syöpien ja elintarvikkeiden sisältämän asetaldehydin välille ei ole esitetty syy-seuraussuhdetta.
– Näiden syöpien määrä suomalaisessa väestössä on jatkuvasti vähentynyt 1950-luvulta lähtien. Jogurtin kulutus on puolestaan kasvanut, sanoo Valion kategoriapäällikkö Jussi Mattsson sähköpostitse.
Jogurttien asetaldehydipitoisuus johtuu niiden valmistuksessa käytettävistä bakteereista, jotka tuottavat asetaldehydiä jogurttihapattamisen seurauksena.
Sen sijaan piimä ja viilit ovat täysin asetaldehydivapaita, koska niiden valmistuksessa käytettävät bakteerit eivät tuota asetaldehydiä.
Salaspuro toivoo, että tulevaisuudessa elintarvikkeiden asetaldehydipitoisuuksien ilmoittaminen tulisi pakolliseksi. Valion Mattssonin mukaan asetaldehydin määrittäminen on muun muassa aineen haihtuvuuden vuoksi hankalaa.
– Valio on analysoinut yksittäisten tuotteiden asetaldehydipitoisuuksia.
Evira ei näe erityisenä riskinä
Asetaldehydin haittavaikutuksista kärsivät erityisesti tietyn perimän omaavat ihmiset. Näitä henkilöitä on erityisesti Itä-Aasiassa, kun taas Suomessa tähän asetaldehydin aineenvaihduntaan liittyvä ominaisuus on elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan erittäin harvinainen.
– Tällä hetkellä en näe jogurtteja mitenkään erityisen suurena riskinä, onhan niitä syöty jo pitkään, kommentoi Pertti Koivisto Eviran kemian ja toksikologian tutkimusyksiköstä.
Evira ei näe elintarvikkeiden asetaldehydiä erityiseksi uhkaksi. Koivisto painottaa, että aihe kaipaisi vielä lisätutkimusta.
– Mitään saanti- tai riskiarviointia asetaldehydistä ei ole tietääkseni tehty.
Koivisto ei myöskään usko, että Salaspuron toivoma ilmoitus asetaldehydipitoisuudesta ilmestyisi tulevaisuudessa jogurttipurkkien tuoteselosteisiin.
– Sitten pitäisi ilmoittaa paljon muitakin pitoisuuksia, kuten mahdolliset raskasmetallit. Etiketit eivät enää riittäisi.
– Lisäksi pitoisuudet voivat olla eräkohtaisia, eivätkä "saattaa sisältää" -ilmoitukset ole mielestäni hyviä missään mielessä. Ne vain sekoittavat kuluttajia.
Valinnoilla voi vähentää altistumista
Asetaldehydiä esiintyy luonnollisesti hedelmissä, esimerkiksi omenissa, mistä johtuen sitä ei ole yleisesti pidetty vaarallisena aineena. Saksalaistutkimuksessa kuitenkin todettiin, että omenien asetaldehydipitoisuus on varsin alhainen esimerkiksi jogurtteihin verrattuna.
– Joissain omenalaaduissa asetaldehydiä ei ole lainkaan, kuten ei ole myöskään suomalaisissa marjoissa. On paljon elintarvikkeita, jotka ovat asetaldehydivapaita, Salaspuro kertoo.
EU:ssa vain kosmetiikan tuotteille on asetettu suositeltu asetaldehydipitoisuusraja. Elintarvikkeisiin sitä saa sen sijaan lisätä ja tuottaa vapaasti.
Omaa altistumistaan asetaldehydille voi onneksi vähentää elintavoilla ja ruokavaliolla. Myös suuhygieniasta huolehtiminen laskee altistumista merkittävästi.
Alkoholi ja tupakka sairastuttavat
Salaspuro korostaa alkoholin ja tupakan käytön vaikutuksen syöpäriskiin ja asetaldehydille altistumiseen olevan kasaantuva.
Esimerkiksi puolitoista pulloa viiniä ja 30 savuketta päivässä nauttivalla on 150-kertainen riski sairastua ruokatorvisyöpään verrattuna raittiiseen ja tupakoimattomaan henkilöön.
– Positiivista on se, että alkoholin ja tupakan käytön puolittaminen laskee riskin yhteen neljäsosaan. Tätä viestiä pitäisi mielestäni viedä eteenpäin.
Huomautus, lisätty 20.1.2016 klo 10.25: Professori Mikko Salaspuro on Biohit Oy:n hallituksen jäsen ja osakkeenomistaja. Kyseinen yritys valmistaa lääkkeitä, joilla voidaan torjua asetaldehydin vaikutuksia.